fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Vahva vaikutus

Nurmijärven Palojoella syntyi lokakuun kymmenentenä päivänä 1834 mies, jonka vaikutus suomalaiseen identiteettiin näkyy edelleen.
Miehen elämä kääntyi ehtoopuolelleen Tuusulassa. Pieneen mökkiin astui kevättalvella vuonna 1872 mies, jota kuluttivat väsymys, masentuneisuus ja sairastelu. Päivä vain ja hän olisi voinut nähdä uuden vuoden. Voimat kuitenkin hiipuivat loppuun vielä samana vuonna.
Kirjailijaa pidetään monipuolisena ihmisten kuvaajana. Huumorin luomiseen hän tarrasi ihmisläheisin ottein. Omalla tyylillä hän taituroi.
Räätäli-torppari vuokrasi 50 vuodeksi torpan, jossa oli tupa ja kamari. Hänen perheeseensä kuului Karoliina-vaimo ja neljä lasta. Yksin ei siis suomalaiseen identiteettiin ja kieleen merkittävän vaikutuksen tehneen kirjailijan tarvinnut viimeisiä kuukausiaan viettää.
1910 Helsingin Yliopiston suomenkieliset osakunnat ostivat mökin maa-alueineen. Mökki on omistettu kirjailijan muistolle. Nykyisin mökin omistaa Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta.

Tämä pieni rakennus on samassa pihapiirissä, mutta ei sentään itse kohde.
Mökissä näkee, millaisia astioita oli 1800-luvulla.

Stenvallit

Alpertti Stenvallin perheen kotiin tuotiin väsynyt veli. Tälle kansalliskirjailija Aleksis Kivelle mökki myöhemmin omistettiin. Alpertti ja hänen toinen vaimonsa Wilhelmiina kohtasivat elämänsä päätteeksi rikollisen, joka kuvitteli saavansa Aleksis Kiven perintörahoja.
Kesäkuun toisena (2020) piipahdin paikan päällä. Mökki ei ole niin pieni, mitä kuvittelin. Eikä se myöskään alueen huvilamaisiin taiteilijarakennuksiin verrattuna ole kovinkaan tilava.
Ainakin Nurmijärvellä ja Raalan kartanon piirissä on elänyt sitkeästi tieto, että kirjailija Kiven isä olisi ollut Siuntion ja Raalan kartanoiden isännän, laamanni Carl Henrik Adlercreutzin avioton poika.
Aleksis Kiven isä oli pitäjänräätäli Eric Stenvall, joka toimi Palojoella muun ohella kyläläisten kirjoitusmiehenä. Hän meni naimisiin 1824 Tuusulan Nahkelasta kotoisin olevan Anna Stina Hambergin kanssa. Perheessä oli viisi lasta. Kuopus, 14-vuotiaana kuollut tytär Agnes, syntyi 1837. Esikoinen Johannes eli Juhani syntyi 1825. Emanuel eli Manu syntyi 1828 ja Albert 1831.
Suvusta saattoi ammentaa aineksia tarinoihin. Isosetä Matti kuului Nurmijärven rosvoihin, jotka häiriköivät maakunnassa. Isoisä oli merimies. Tomerien naistyyppien mallina pidetään toimeliasta äitiä.
Kerrotaan, että Aleksis Kivi kirjoitteli koulukirjoihinsa aggressiivisen suomalaisia iskulauseita. Siitä syystä häntä pilkattiin koulussa ”finnkuuleks”-nimellä. Hänen mainitaan myös rynnänneen Thomas Erik Adlercreutzin kimppuun tämän väittäessä, ettei Suomeen koskaan tule suomenkielisiä kouluja. Tästä syystä Aleksis sai rauhoittua sikakopissa, jonne hänet teljettiin.
Aleksis rakastui koulutoverinsa Edmund Palmqvistin sisareen Albinaan. Varattomuus oli varmaan osaksi syy siihen, ettei häätansseja tanssittu. Romantiikkaan oli Aleksiksella pyrkimystä useaan otteeseen. 1860-luvun puolenvälin tienoille on ajoitettu tapaaminen kestikievarin tyttären Aurora Hemmilän kanssa. Muistitieto kertoo, että he olisivat olleet kirjeenvaihdossa ja Kivi olisi lukenut Auroralle tekeillä ollutta romaaniaan.

Kello on kaiverruksin hienosti koverrettu. (Topelius tunnetaan etenkin saduistaan.)


Suosioon jälkikäteen

Näytelmät, runot ja romaani Seitsemän veljestä loivat vankan kivijalan kansallisen identiteetin hirsihuvilaan. Suomen sekä suomalainen naisen ja miehen kuvauksessa Aleksis Kiveä voi pitää aikansa edelläkävijänä.
Alexis Stenvallista, eli Aleksis Kivestä julkaistiin tutkimusta jo 1915. Asialla oli Viljo Tarkiainen.

– Kaikeksi onneksi on hänen esitystapansa niin ikävätä ja pitkäpiimäistä, että ainoastaan luja päätös tekee kirjan läpilukemisen mahdolliseksi, lokasi August Ahlqvist Seitsemää veljestä. Loukattu ammattikunnia vaikutti vahvasti Aleksis Kiven voimien hiipumiseen.
Sai Aleksis Kivi kannustustakin eläessään. Kivi voitti Kullervo-näytelmällään vuonna 1860 Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS) toimeenpannun kilpailun. Palkintosumma saatiin lahjoituksena varakkaalta kauppiaalta, Nikolai Kiseleffiltä. Charlotta Lönnqvistin taloudellinen tuki mahdollisti Alexis Stenvallille mahdollisuuden kehittyä kansalliskirjailija Aleksis Kiveksi.
Aleksis Kiven kuoltua hänen arvostuksensa nousi. Maaseututeatterit ottivat Aleksis Kiven näytelmiä omakseen. Etenkin Nummisuutarit ja Kihlaus osuivat näyttelemistä rakastavan kansan sydämiin. Seitsemän veljestä kului lukijoiden käsissä.
Kansallisteatterin eteen, Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Tampereelle pystytettiin kuhunkin patsas Kivelle. Nimikkoseurat perustettiin Helsinkiin ja Turkuun. Kiven kunniaksi vietettävä kansallinen merkkipäivä on 10.10. Jukolan viesti, Venla-patsas ja Kaukametsä-sali Kajaanissa kertovat osaltaan hänen perintönsä vaikutuksesta.
JK

Uskonnollisuus näkyi Aleksis Kiven elämässä. Hänen rakkaimpiin leikkipaikkoihin kuului nuorena Nurmijärvellä jyrkkä ja kallioinen mäki. Hän nimesi sen Raamatun kertomusten mukaan Taaborinvuoreksi. Lapset leikkivät siellä esimerkiksi kirkonmenoja. Leikkikirkko oli kiviä, virsikirjat tuohta. Aleksis oli usein pappina. Saarnoissa yhdistyivät lasten oma maailma ja oikeassa kirkossa kuullut asiat.
Tässä eli kokonainen perhe.
Jaa artikkeli: