Minna Canthin päivä on samalla tasa-arvon päivä ja vakiintunut liputuspäivä. Minna Canthin syntymästä tulee kuluneeksi 19. maaliskuuta 176 vuotta. Vuonna 1844 syntynyt ja 1897 kuollut Canth eli aikaa, jolloin Suomessa vaikutti kieliasetus.
Leivonnasta pitävät voivat kokeilla Minna Canthin kakkua, jota maustaa esimerkiksi pomeranssinkuori. Reseptin ääreen pääsee esimerkiksi https://www. maajakotitalousnaiset.fi/reseptit/minna-canthin-kakku-3009 -osoitteessa.
Huhtikuun kahdeksantena päivänä vuonna 1850 annettiin sensuuriasetus. Sillä pyrittiin estämään Euroopan hullun vuoden 1848 aatteiden leviäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.
Kieliasetus kumottiin vuonna 1860. Aatteiden leviämisen torjumiseksi estettiin esimerkiksi Victor Hugon yhteiskuntakriittisten romaanien kääntäminen suomeksi.
Vuoden 1850 asetuksen myötä oli kiellettyä julkaista suomeksi muita, kuin uskonnollisia ja taloudellista valistusta sisältäviä teoksia.
Uusintapainoksia voitiin kuitenkin ottaa esimerkiksi oppikirjoista ja kansanperinneaineistosta.
Asetus ei vaikuttanut ruotsinkieliseen aineistoon, jota sai Suomessa julkaista vapaasti.
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo toteutti yhdessä Kuopion kaupunginkirjaston ja Pohjois-Savon taidetoimikunnan kanssa Minna Canthin vaiheista ja jälkipolville säilyneestä muistosta jutulle eniten pohjaa antaneen www-sivuston.
Sivujen sisältö painottuu kirjaston ja museon kokoelmiin. Aineiston kokoamisen ja valinnan sekä esityksen käsikirjoituksen teki Outi Vuorikari.
Visuaalisen suunnittelun hoiti graafikko Merja Tapio. Www-suunnittelun ja -toteutuksen teki Mindcom Oy.
Yhteiskunnallinen vaikuttaja
Minna Canth oli kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, uusien kansainvälisten aatteiden ja kulttuurivirtausten välittäjä ja liikenainen. Hän yhdisti työuran ja perhe-elämän.
Tyttönimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson syntyi Tampereella 19.3.1844. Vuonna 1853 isä Gustaf Vilhelm Johnson muutti perheineen Kuopioon hoitamaan Finlaysonin puuvillatehtaan sinne perustamaa Tampereen Lankakauppaa.
Mukaan lähtivät perheen äiti, Lovisa Ulrika, poika, Gustaf Vilhelm ja tyttäret, Augusta Katharina, sekä 9-vuotias Mina tai Miinu.
Minna-nimi tuli käyttöön Jyväskylän seminaarissa. Mina Johnson kävi Kuopiossa kahta valmistavaa koulua, sekä ruotsinkielistä tyttökoulua.
Syksyllä 1863 hän pääsi ensimmäisten naisopiskelijoiden joukossa aloittamaan opiskelut kansakoulunopettajaksi. Paikkana oli juuri perustettu Jyväskylän seminaari.
Minna keskeytti opinnot syksyllä 1865 mennessään naimisiin seminaarin luonnontieteen opettajan Johan Ferdinand Canthin kanssa. He saivat Jyväskylässä seitsemän lasta.
Keski-Suomi ja Päijänne julkaisivat Minna Canthin kirjoittamia uutisia, kun hän asui Jyväskylässä. Minna kirjoitti myös häntä itseään askarruttaneista aiheista, joita olivat raittius, naiskasvatus ja kansanvalistus.
Minnan esikoisteos Novelleja ja kertomuksia ilmestyi vuonna 1878. Vuosi 1879 oli käännekohta. Johan kuoli heinäkuussa.
Marraskuussa 1879 Minna Canth lähetti esikoisnäytelmänsä Murtovarkauden käsikirjoituksen Helsinkiin Suomalaisen Teatterin johtajalle Kaarlo Bergbomille.
He muuttivat maaliskuussa 1880 Kuopioon, ja asettuivat asumaan Minnan lapsuudenkotiin, jossa äiti ja veli asuivat ja hoitivat kauppaliikettä isän kuoltua vuonna 1877.
Kesäkuussa 1881 Minna Canth sai nimiinsä Tampereen Lankakaupan. Kolmen vuoden kuluttua hän otti hoitaakseen myös ”yläpuodin”, sekatavarakaupan. Minna Canthin kuoltua perilliset jatkoivat liiketoimia eri toiminimillä Kuopiossa vuoteen 1974.
Minna Canth julkaisi kymmenen näytelmää, seitsemän pitkää novellia, kertomuksia, sekä lehtiartikkeleita ja puheita.
Hän vastasi kauppansa liikekirjeenvaihdosta. Minnan kirjoittamia yksityiskirjeitä on säilynyt ja julkaistu yli viisisataa. Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen.
Minna Canthin Kuopion kodista, Kanttilasta, kehittyi aikaa myöten kirjallinen ja aatteellinen keskus.
Puhuttiin Minnan salongista. Canthia kiinnostivat muiden muassa kieli- ja kansallisuuspolitiikka, lääke- ja sielutiede, sekä kirjallisuuden uudet virtaukset.
Kanttilassa kokoontunut, niin kutsuttu Kuopion naisintelligenssi, vaikutti koko silloisessa Suomessa kannanottojen, kirjoitusten ja toiminnan myötä kieli-, koulu-, raittius- ja naisasiakeskusteluun.
Viisikon muodostivat Elisabeth Stenius, Selma Backlund, Elisabeth Ingman, Lydia Herckman ja tietenkin Minna Canth.
Minna Canthin kuolinpäivä on myös liputuspäivä. Toukokuun 12. päivä on nimittäin J.V. Snellmanin, sekä suomalaisuuden päivä. Minna menehtyi vain 53-vuotiaana sydänkohtaukseen.
Kaikesta päätellen Lyyli syntyi isänsä kuoleman jälkeen, eikä ollut vielä kahtakymmentäkään menetettyään äitinsä.
Minna Canth haudattiin Kuopion Isolle hautausmaalle. Hautajaiset olivat suuri surujuhla.
Aatteita
– Ei mikään suru, joka tulee Jumalalta, koskaan ole niin vaikea, ettei se sisässään kantaisi siunauksen siementä, kuinka mahdottomalta tuo meidän silmissämme näyttäneekin, tuumi Minna Canth.
Minna Canthin sitaateista välittyy selvää kritiikkiä.
– Ihminen voi rakastaa Jumalaa, mutta vihata uskonnollisia opinkappaleita, Canth ajatteli.
Minna Canth selvästi arvosti runoutta, mikä välittyy hänen sitaatistaan.
– Nuoruus on ilon ja runouden aikaa. Runous tuottaa iloa, ilo runoutta. Ja ilo on välttämätön, terveellinen sekä sielulle että ruumiille.
– Minä vähät välitän siitä, mitä ihmiset sanovat!, kajautti Minna.
- Janne Kousa
