Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Vaikuttajaäiti

Minna Canthin päivä on samalla tasa-arvon päivä ja vakiintunut liputuspäivä. Minna Canthin syntymästä tulee kuluneeksi 19. maaliskuuta 176 vuotta. Vuonna 1844 syntynyt ja 1897 kuollut Canth eli aikaa, jolloin Suomes­sa vaikutti kieliasetus.

Leivonnasta pitävät voivat kokeilla Minna Canthin kakkua, jota maustaa esimerkiksi pome­ranssinkuori. Reseptin ääreen pääsee esimerkiksi https://www. maajakotitalousnaiset.fi/resep­tit/minna-canthin-kakku-3009 -osoitteessa.

Huhtikuun kahdeksantena päivänä vuonna 1850 annettiin sensuuriasetus. Sillä pyrittiin estämään Euroopan hullun vuo­den 1848 aatteiden leviäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Kieliasetus kumottiin vuonna 1860. Aatteiden leviämisen tor­jumiseksi estettiin esimerkiksi Victor Hugon yhteiskuntakriit­tisten romaanien kääntäminen suomeksi.

Vuoden 1850 asetuksen myö­tä oli kiellettyä julkaista suo­meksi muita, kuin uskonnollisia ja taloudellista valistusta sisältä­viä teoksia.

Uusintapainoksia voitiin kui­tenkin ottaa esimerkiksi oppi­kirjoista ja kansanperinneai­neistosta.

Asetus ei vaikuttanut ruot­sinkieliseen aineistoon, jota sai Suomessa julkaista vapaasti.

Kuopion kulttuurihistorial­linen museo toteutti yhdessä Kuopion kaupunginkirjaston ja Pohjois-Savon taidetoimi­kunnan kanssa Minna Canthin vaiheista ja jälkipolville säily­neestä muistosta jutulle eniten pohjaa antaneen www-sivuston.

Sivujen sisältö painottuu kir­jaston ja museon kokoelmiin. Aineiston kokoamisen ja valin­nan sekä esityksen käsikirjoi­tuksen teki Outi Vuorikari.

Visuaalisen suunnittelun hoiti graafikko Merja Tapio. Www-suunnittelun ja -toteutuksen teki Mindcom Oy.

Yhteiskunnallinen vaikuttaja

Minna Canth oli kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, uusien kansainvälis­ten aatteiden ja kulttuurivirtaus­ten välittäjä ja liikenainen. Hän yhdisti työuran ja perhe-elämän.

Nuori aviopari Minna Canth (o.s. Johnsson) ja Johan Ferdinand Canth Jyväskylässä. Kuva: museovirasto.finna.fi

Tyttönimeltään Ulrika Wil­helmina Johnson syntyi Tam­pereella 19.3.1844. Vuonna 1853 isä Gustaf Vilhelm John­son muutti perheineen Kuo­pioon hoitamaan Finlaysonin puuvillatehtaan sinne perusta­maa Tampereen Lankakauppaa.

Mukaan lähtivät perheen äiti, Lovisa Ulrika, poika, Gus­taf Vilhelm ja tyttäret, Augus­ta Katharina, sekä 9-vuotias Mina tai Miinu.

Minna-nimi tuli käyttöön Jy­väskylän seminaarissa. Mina Johnson kävi Kuopiossa kahta valmistavaa koulua, sekä ruot­sinkielistä tyttökoulua.

Syksyllä 1863 hän pääsi en­simmäisten naisopiskelijoiden joukossa aloittamaan opiskelut kansakoulunopettajaksi. Paikka­na oli juuri perustettu Jyväsky­län seminaari.

Minna keskeytti opinnot syk­syllä 1865 mennessään naimi­siin seminaarin luonnontieteen opettajan Johan Ferdinand Canthin kanssa. He saivat Jy­väskylässä seitsemän lasta.

Keski-Suomi ja Päijänne jul­kaisivat Minna Canthin kir­joittamia uutisia, kun hän asui Jyväskylässä. Minna kirjoitti myös häntä itseään askarrutta­neista aiheista, joita olivat rait­tius, naiskasvatus ja kansanva­listus.

Minnan esikoisteos Novelleja ja kertomuksia ilmestyi vuonna 1878. Vuosi 1879 oli käänne­kohta. Johan kuoli heinäkuussa.

Marraskuussa 1879 Min­na Canth lähetti esikoisnäy­telmänsä Murtovarkauden käsikirjoituksen Helsinkiin Suomalaisen Teatterin johtajalle Kaarlo Bergbomille.

He muuttivat maaliskuussa 1880 Kuopioon, ja asettuivat asumaan Minnan lapsuuden­kotiin, jossa äiti ja veli asuivat ja hoitivat kauppaliikettä isän kuoltua vuonna 1877.

Kesäkuussa 1881 Minna Canth sai nimiinsä Tampereen Lankakaupan. Kolmen vuoden kuluttua hän otti hoitaakseen myös ”yläpuodin”, sekatavara­kaupan. Minna Canthin kuoltua perilliset jatkoivat liiketoimia eri toiminimillä Kuopiossa vuo­teen 1974.

Minna Canth julkaisi kymme­nen näytelmää, seitsemän pitkää novellia, kertomuksia, sekä leh­tiartikkeleita ja puheita.

Hän vastasi kauppansa liike­kirjeenvaihdosta. Minnan kir­joittamia yksityiskirjeitä on säi­lynyt ja julkaistu yli viisisataa. Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti­nainen.

Minna Canthin Kuopion ko­dista, Kanttilasta, kehittyi aikaa myöten kirjallinen ja aatteelli­nen keskus.

Puhuttiin Minnan salongis­ta. Canthia kiinnostivat muiden muassa kieli- ja kansallisuus­politiikka, lääke- ja sielutiede, sekä kirjallisuuden uudet virta­ukset.

Kanttilassa kokoontunut, niin kutsuttu Kuopion naisintelli­genssi, vaikutti koko silloisessa Suomessa kannanottojen, kirjoi­tusten ja toiminnan myötä kie­li-, koulu-, raittius- ja naisasia­keskusteluun.

Viisikon muodostivat Eli­sabeth Stenius, Selma Back­lund, Elisabeth Ingman, Lydia Herckman ja tietenkin Minna Canth.

Minna Canthin kuolinpäivä on myös liputuspäivä. Touko­kuun 12. päivä on nimittäin J.V. Snellmanin, sekä suomalaisuu­den päivä. Minna menehtyi vain 53-vuotiaana sydänkohtaukseen.

Kaikesta päätellen Lyyli syn­tyi isänsä kuoleman jälkeen, eikä ollut vielä kahtakymmen­täkään menetettyään äitinsä.

Minna Canth haudattiin Kuo­pion Isolle hautausmaalle. Hau­tajaiset olivat suuri surujuhla.

Aatteita

– Ei mikään suru, joka tulee Jumalalta, koskaan ole niin vai­kea, ettei se sisässään kantai­si siunauksen siementä, kuinka mahdottomalta tuo meidän sil­missämme näyttäneekin, tuumi Minna Canth.

Minna Canthin sitaateista vä­littyy selvää kritiikkiä.

– Ihminen voi rakastaa Juma­laa, mutta vihata uskonnollisia opinkappaleita, Canth ajatteli.

Minna Canth selvästi arvos­ti runoutta, mikä välittyy hänen sitaatistaan.

– Nuoruus on ilon ja runou­den aikaa. Runous tuottaa iloa, ilo runoutta. Ja ilo on välttämä­tön, terveellinen sekä sielulle että ruumiille.

– Minä vähät välitän siitä, mitä ihmiset sanovat!, kajautti Minna.

  • Janne Kousa
Jaa artikkeli: