Viikon 36 luontoääni Yleisradiossa
Kaakkoisen hyönteiserikoisuuden idänhepokatin säkätys on harvatahtisempaa kuin läntisemmän lehtohepokatin. Ääntely tuo mieleen viidakko- ja lännenfilmien öiset tunnelmat.
Idänhepokatti on kaakosta kotoisin oleva laji, jonka leviäminen länteen on ollut hidasta huonon lentotaidon takia. Vuosisatainen rajaliikenne ja tavaroiden kuljetus Venäjältä rajalinnoituksiin on kuitenkin edistänyt levinneisyysalueen laajenemista.
Kymijoki on yksi luontainen raja idänhepokatille. Sen itäpuolella säksätys kuuluu, mutta länsipuolella ei, muutamia erillisiä levinneisyyssaarekkeita lukuun ottamatta.
Idänhepokatti on helppo kuulla, mutta paljon vaikeampi nähdä. Muutaman senttimetrin pituinen laji asustaa pensaissa ja puissa. Kun ääntä lähestyy, laulaja vaikenee ja piiloutuu.
Meneillään on koiraiden paras laulukausi, syyskesä. Koiraat voivat esittää kuorolaulua, innokkaimmin lämpimänä yönä. Ääni ei itse asiassa ole laulua vaan soittimen synnyttämää. Heinäsirkat ja hepokatit hankaavat jalkanystysillä siipiään.
Idänhepokatilla on julmannäköinen olemus läheltä katsottuna. Se onkin peto, joka syö muita hyönteisiä.
• Markku Paakkinen
Läheltä katsottuna idänhepokatti on kuin tieteiselokuvan peto.
