fbpx

Olet lukenut 0/6 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Valkeala sodassa

Sakari Viinikainen luennoi Valkealan Karjalaseura ry:n tammikuisessa tapaamisessa aiheenaan Talvisodan aikaa Valkealan näkökulmasta.
Tammikuun viimeisenä torstaina laulettiin Isänmaallisia, karjalaisia ja sota-ajan lauluja, kuten vihkon kansi kertoi. Nox Cantores tulkitsi useita lauluja kanttori Terhi Paukun johdolla.

Sakari Viinikaisen luennoilla on moni oppinut lisää historiasta.
Nox Cantores esiintyi Terhi Paukun johdolla.
Yhdessä laulettiin.

Varautumista

Kouvolan tähystystorni sijaitsi hyppyrimäen vieressä. IPAK eli ilmapuolustuksen aluekeskus toimi Kymen Lukolla. Siellä käytiin Lottakoulussa Valkealastakin.
Suuri väestönsuojeluharjoitus järjestettiin Kouvolassa 6.-7. lokakuuta 1939. Veturien pillit huusivat. Ikkunat oli peitetty ja katuvalaistus himmennetty. Harjoitus oli päätetty jo keväällä.
Kouvolassa olivat pankit ja kaupat auki kahdeksasta yhdeksään. Muuna aikana liikkuminen oli vaarallista. Ihmiset menivät pommituksia pakoon mieluummin metsään kuin kellareihin. Pommisuojia oli vain muutamia kerrostalojen alakerroissa. Nekään eivät täytä nykypäivän mittoja väestösuojista.
Utin vankileiri oli niin sanottu järjestelyleiri. Suhteellisesti ottaen aika vähän oli vankeja, 5 500. Jatkosodan aikana se toimi sotavankisairaalana.
Jatkosodassa saatiin syksyllä 1941 venäläisiä sotilaita 65 000 vangeiksi. Se yllätti koko suomalaisen järjestelmän. Vankeja käytettiin Kouvolassa tulipalojen tuhojen korjaamisessa. Sotavankeja tuotiin Utista apuun. Heidän työllään aloitettiin Palomäen luolan louhiminen.
Talvisodan aikana Utissa kuoli 14 vankia. Heistä yksi ammuttiin. Muut kuolivat sairauksiin. Koko Suomessa kuoli noin 130 vankia. Siihen nähden vähän, että jatkosodassa pelkästään Utissa kuoli lähes 500 vankia yhtenä talvena.
Sakari Viinikainen mainitsi seutumme olevan tulvillaan ikävää, mutta myöskin hyvää historiaa. Eri paikat herättävät erilaisia tunnelmia.
Vankien kohtelussa oli toivomisen varaa. Puutteessa elettiin muutenkin, niin ei vankileirille varmaankaan tuotu parasta muonaa. Talven kylmyydessä oltiin kesäasusteissa. Vuohijärvelläkin oli sotavankeja. He tekivät lumitöitä ja tietä. Vangit asuivat Vuohijärven niin sanottuun Santamäkeen rakennetuissa parakeissa. Santamäestä saatiin otettua soraa. Vuohijärven-Näkkimistön tie on tehty alunperin sotavankien voimalla.

Pommitukset

Utin asemaa tai Utin lentokenttää ja Haukkajärven jääkenttää vastaan tehtiin kolmetoista pommihyökkäystä. Sen lisäksi hävittäjät tekivät kymmenisen konekiväärihyökkästä. Venäläishävittäjien hyökättyä Haukkajärven jääkenttää vastaan alettiin suunnitella koneiden siirtoa Vuohijärvelle ja Kivijärvelle . Koneita alettiin siirtää vasta 12. maaliskuuta. Sotatoimiin Vuohijärven kenttä ei ennättänyt.
Suomalaisten valmius sotaan ei ollut kovinkaan hyvä. Fokker D 21 oli Suomen paras hävittäjä talvisodan alkaessa. Venäläisillä hävittäjillä oli ylivoima. Nimen omaan pommikoneita yritettiin pudottaa. Aktiivinen taistelu hävittäjien kanssa olisi hyvin nopeasti vienyt Suomen vähäisetkin hävittäjät.
Ilmatorjuntakalusto oli myös heikkoa. Vain kevyttä kalustoa riitti kotirintamalle konekiväärien ohella. Kahdesta tai kolmesta kilometristä pudotettiin pommeja. Siinä eivät konekiväärit tai kevyet ilmatorjuntatykit auttaneet puolustamiseen.
Vasta sodan lopussa saatiin vähän raskaampaa kalustoa Korian sillan pieleen. Siellä ilmatorjunta pudottikin heti koneen. Kone putosi Maunukselaan, Kuusankoskelle.

Raiteet

Junanradat saatiin pidettyä sen verran kunnossa, että jotakin raidetta pitkin pääsivät junat etenemään, tosin kävelyvauhtia. Junat kulkivat ilman aikatauluja. Ne joutuivat odottelemaan sotilaskuljetuksia.
Lotat päivystivät yötä päivää.

Ensimmäisenä helmikuuta 1940 Kouvolan aseman ravintola paloi maan tasalle. Kuvan tiesikin olevan sitä varhaisempi, jos ravintola oli vielä pystyssä.
Karjalasta evakkoon lähtenyt mies oli ensimmäinen Kouvolan pommituksien uhri. Juna seisoi niin sanotulla siperianvaihteella, eikä päässyt heti asemalle. Ihmisten noustua junasta ulos jaloittelemaan alkoi pommitus.
Keski-Suomen rykmentti sai hälytyksen perjantai-iltana 6. lokakuuta. Seuraavana päivänä sotilaat marssivat sotilaslaitureilla juniin. Junat lähtivät kohti Kangasta.
Kouvolaan saatiin ruotsalaisten lahjatalojen kortteli. Sakari Viinikainen asui sellaisessa lapsena, nykyisellä Katajakadulla. Rautatieläisille myytiin kodit. Junien piti kulkea. Rautatieläisten työ oli rankkaa, vaikka he eivät taisteluun joutuneetkaan.
Elisenvaaran pommituksissa Sakarin isä haavoittui. Hän sai jalkaansa sirpaleita, jotka olivat jalassa lopun ikää.
Uttiin lähti radankorjauskomppania. He korjasivat poikki menneitä raiteita.

Lentäminen

Talvisodan syttyessä ei Utissa käytännössä katsoen ollut hävittäjiä. Koneet oli siirretty lähemmäs rajaa. Suomen parhaita oli koottu samaan laivueeseen. Se sijoitettiin Immolaan. Nyrkki oli tunnettu Fokker-laivue.
Viipurin itäpuolelle vietiin vanhoja Bulldog -hävittäjiä. Niillä ei juurikaan ollut merkitystä. Sinne siirtyi lentorykmentti kahden esikuntakin, joka toimi myös Multamäen koululla.
Italiasta oli tulossa Fiat G 50 -merkkisiä hävittäjiä. Niitä tuotiin Saksan läpi Suomeen. Hitler käännytti takaisin. Hän oli tehnyt keskinäisen sopimuksen Venäjä-Neuvostoliiton kanssa. Koneet saatiin Göteborgin kautta, mutta se vei aikaa.
Englannista jouduttiin ostamaan Gloster Gladiator-hävittäjiä. Ranska antoi ilmaiseksi Morane Saulnier-hävittäjiä. Vähitellen Suomen hävittäjäkanta alkoi kohentua.
Utissa oli kaikkia merkkejä. Brewstereitä, amerikkalaisia, tuli talvisodan lopulla. Selänpään lentokentällä niillä oli merkitystä jatkosodan alkaessa.
Jorma Sarvanto pudotti loppiaisena 1940 kuusi viholliskonetta noin neljässä minuutissa. Seitsemännen pudotti toinen lentäjä.
Rasmussenin perhe ei jostakin syystä halunnut häntä Tanskaan haudattavaksi. Iltapimeässä suoritettiin hautaus Valkealan kirkkomaalle.
Kouvolan päällä kirjoitettiin olevan suunnaton määrä koneita. Laskeminen oli vaikeaa. Määräksi arveltiin noin 130 konetta. Koneiden melu oli uhkaavaa urinaa. Monilla äänet ovat unissa tänäkin päivänä.
Tapio Rautavaara kertoo muistelmissaan olleensa pommituksessa mukana. Juna oli juuri tullut Kouvolaan. Hän juoksi suojaan pommituksia. Pieni tyttö oli eksynyt vanhemmistaan. Tapio Rautavaara koppasi tytön kainaloon.

Siirtyminen

Lastenkodin lapset siirrettiin Kouvolasta Valkealaan. Kirkonkylän kansakoululla oli sotasairaalapiste. Puhelinkeskus siirtyi Saarento-Jokelaan. Kirkkoherran virasto siirtyi Jokelaan. Valkealan kulkutautisairaala rakennettiin. Kouvolan erkaantuessa Valkeala hankki omansa. Seurakunta osti sen seurakuntataloksi.
Kevennykseksi Sakari Viinikainen kertoi välillä autoilusta. Ossian Mannelinilla, apteekkarilla, oli Kouvolan ensimmäinen auto. Toisen saadessa auton oli liikennesääntönä pitkään se, että Mannelin ajaa ensin, jos kaksi autoa ajaa samaan risteykseen.
Valkeala määrättiin sotatoimialueeksi koko muun Viipurin läänin jo sitä ollessa. Jäät olivat niin kovia, että tankeilla tultiin Suomenlahden yli.
Peltoa menetettiin melkein 300 000 hehtaaria. Elintarvikepula paheni aluemenetysten takia ja äityi kovaksi.
Valkealaan siirtyi sotien myötä evakkoja yhteensä nelisen tuhatta, pääasiassa Nuijamaalta ja Säkkijärveltä.
Säkkijärven naiskotiteollisuuskoulu aloitti toimintansa Saarennossa kunnan omistamassa Mettalon talossa. Mieskotiteollisuuskoulu oli sekin Säkkijärven peruja. Koulu sijaitsi nykyisen Urheilupuiston uimahallin vieressä. Kouvolan seudun ammattiopisto on näiden poikanen. Kymen seudun osuuspankin pohja on Säkkijärven osuuskassassa. Paljon on jäänteitä Säkkijärveltä.

Linjanveto

Palvelukseenastumismääräyksiä jaettiin. Miesten piti Valkealassa saapua 13. lokakuuta Pitäjäntalolle. Paavo Siukonen oli 9. komppanian päällikkö.
Sota-aikoina kaatui 435 miestä Valkealasta.
Mannerheim-linja on legendaarinen linja, josta aina puhutaan. 1920-luvulla aloitettiin linnoitusjärjestelmä, jossa oli betonibunkkereita ja korsuja. Viivytyslinjaksi tarkoitetulle linjalle Mannerheim määräsi vihollisen pysäytettäväksi. Betonibunkkereita ei ollut yhtään, eivätkä kaikki korsutkaan olleet valmiita. Juoksuhaudat eivät olleet kauttaaltaan yhtenäisiä. Suomen armeija pysäytti Venäjän joukot kahden kuukauden ajaksi. Miesten lujuus ja rohkeus pääasiassa pysäytti hyökkäyksen.
Suurvalta-armeijalle oli todella häpeällistä joutua jumiin. Venäläiset joutuivat uusimaan ohjesääntöään. Tammikuussa lähdettiin todella massiivisin voimin. Tykkejä oli rinnakkain niin, että sen kun laittoi menemään. Sille suomalaiset eivät mahtaneet mitään.
Punnukseen tuli reserviläisiä. He saivat aikaa järjestäytymiseen, kun rauhanajan joukot laitettiin rajalle. Kouvolassa koottiin kotitäydennysjalkaväkirykmentti 63. Sodassa nimestä otettiin kotitäydennys pois. Tähän rykmenttiin kuului vanhempiin ikäluokkiin kuuluvia Valkealan miehiä. Suojeluskuntalaisilla oli omat hyvät varusteet. Jr. 63 taisteli Taipaleessa. Sitä voidaan pitää ryysyläisarmeijana. Sille ei riittänyt paljoa varusteita. Kaikilla ei ollut edes asetta.
Punnuksen kansakoulun vieressä oli kaivo. Epäiltiin pitkään, että siellä olisi vainajia kymmenittäin. Paljon jäi rintamalle, eikä heitä kaikkia löydetty. Viime kesänä maalla täytetty kaivo tutkittiin. Vainajia löytyi, mutta huomattavasti arvioitua vähemmän.
Valkealalaisille erityisen surullisia päiviä oli Punnuksen taistelu, jossa 12.2.1940 kuoli kahdeksan valkealalaista. 22. päivä saman verran kuoli Sikniemen taistelussa. Anton Kujalan perheestä meni talvisodan alkumetreillä yksi poika, Punnuksessa toinen. Kaksi neljästä veljeksestä selvisi. Jatkosodan alkaessa meni kuitenkin kolmas. Neljäs siirrettiin sitten turvallisempaan paikkaan, etteivät kaikki pojat menisi samasta perheestä.
JK

Jaa artikkeli: