fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Valkoviklo, kahlaaja kuivalla maallakin Viikon 19 luontoääni Yleisradiossa

Valkoviklo on sukunsa suurin, pitkäjalkainen ja -nokkainen kahlaaja, jonka levinneisyyden painopiste on Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kymenlaakso alkaa olla lajin pesimäalueen etelärajalla.
Lajin vaatimukset elinympäristön suhteen ovat melko vaatimattomat, sillä pesimäpaikaksi käy niin suo, ranta, niittymaa kuin kosteikkokin.
Valkoviklo esiintyy myös kuivilla kankailla ja hakkuuaukeilla, jos lähettyvillä on jokin soinen painanne. Valkealasta löytyy valkoviklolle sopivia elinympäristöjä, joten se on hieman yleisempi pesimälintu kuin Kymenlaakson eteläosissa.
Kuuluva kolmiosainen “tju-tju-tju” kertoo, että valkoviklo on saapunut huhti-toukokuun vaihteessa.
Niin kuin muidenkin kahlaajien myös valkoviklon vuodenkierto on nopea. Laji munii neljä munaa, joista kuoriutuneet poikaset lähtevät nopeasti pesästä ravintoa etsimään.
Valkoviklonaaras malttaa osallistua koiraan kanssa munien haudontaan, mutta vaisto kutsuu sen etelänmatkalle jo alkukesästä alkaen. Tuttu ääni paljastaa matkalaisen yölennollakin.

• Markku Paakkinen

Valkoviklo kahlaa syvässäkin vedessä pitkien jalkojensa ansiosta. Pitkä nokka sopii ravinnon etsimiseen.

Jaa artikkeli: