fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Vanhustenviikkoon valokuvien voimaa

Vanhan Iltatähden sisäkäytävällä vietettiin 86-vuotiaan Esko Tommolan Sieluni maisemia-valokuvanäyttelyn avajaisia 7. lokakuuta. Näyttely ajoitettiin vanhustenviikon alkuun. Osittain päällekkäin oli seurakuntakeskuksen juhla, mutta oli väkeä hyvin Vanhassa Iltatähdessäkin.

Valkealan Iltatähti ry:n toiminnanohjaaja Tiina Aalto-Munne mainitsi, että erityisen arvokkaaksi tilaisuuden tekee se, että käytävälle asetetut valokuvat ovat oman asuinyhteisön jäsenen, Esko Tommolan ottamia.

Tiina Aalto-Munne näki ensi kertaa Esko Tommolan taidetta sen jälkeen kun Esko mainitsi käytävällä, että hänkin on joskus joitakin kuvia ottanut. Heikki Rautio tuli kerran käymään Kouvolan Kameraseurasta ja kutsui veteraanikuvaajan tilaisuuteen. Tiina sanoi, että olisi mukava järjestää valokuvanäyttely Vanhassa Iltatähdessä.

Heikki otti pallon haltuun ripustuksesta ja oli vakuuttunut, että Kameraseurasta löytyy siihen takuulla tukijoukkoja. Heikki Rautio toimi näyttelyn alkuunpanevana voimana yhdessä Raimo Sävilän kanssa.

Tiina lähti kiireesti katsomaan Eskon kuvia. Hän kyykistyi lattialle, kuvien ollessa seinän vieressä. Tiina sai kylmiä väreitä ja hän sanoi:

– Esko, sie oot taiteilija.

– Niinhän mie taidan olla, Esko vastasi.

Tiinalla heräsi valtavan suuri arvostus Eskoa kohtaan ja ylpeys hänestä. Hän sai lisää innokkuutta näyttelyn järjestämiseen. Tiina mainitsi monen asukkaan sanoneen, että Eskon taito ja sielunmaisemat välittyvät kuvista. Omaisilta, henkilökunnalta ja Kouvolan kameraseuralta saatiin suunnaton apu.

Esko Tommola istui vaatimattomana keinustuolissa.
Vanha vene on peittynyt lumeen Tarhajärven rannalla.
Remonttimies on asettunut mustaan aukkoon.

Omistautumista

Heikki Rautio ei valitettavasti päässyt itse lainkaan tilaisuuteen mukaan. Puheen kameraseuran puolesta piti Eskon harrastajaystävä Tero Koski.

Perhe, koti ja läheiset ihmiset, Suomen luonto ja arkinen työ ovat olleet Eskolle tärkeitä aiheita. Muistojeni Kuivala -kirjassa on paljon tarinoita näyttelyn kuvista ja sen ulkopuolelle jääneistä.

Tero Koski kertoi Esko Tommolan liittyneen Kameraseuraan 1953. Hän on edelleen jäsen, vaikka ei aktiivisesti osallistukaan toimintaan. Esko kuuluu niihin hiljaisiin, jotka eivät koskaan tehneet itsestään suurta numeroa.

– Eskon valokuvauksellinen puumerkki on erittäin suuri tarkkuus kaikessa tekemisessä, Tero Koski mainitsi. Eskolle kertyi menestystä Kameraseuran kilpailuista.

Vuonna 1964 Esko Tommola sai Hasselbladin kameran. Viimeisen päälle oleva väline siis. Hasselbladin peruskameran aloituspakkauksineen saa suunnilleen kahdeksalla tuhannella eurolla. Kallein malli varusteineen onkin sitten kymmeniä tuhansia euroja. Markkinoiden halvimmasta vaihtoehdosta tuskin siis oli silloinkaan kyse.

Esko Tommola sanoi hävinneensä mustaan aukkoon kameran saatuaan. Ulkopuolisten jatkuvat pyynnöt kuvien suhteen häiritsivät. Esko olisi halunnut keskittyä vain luovaan työhön.

Esko lähti avajaisissa kierrokselle esittelemään kuviaan. Osassa olikin kuvasta kertovia tekstejä. ”Kun kevätaamun sumu valuu notkelmiin ja aurinko kultaa pakkaspäivän hanget, ei tätä näkyä hevin unohda. Se on osa kotiseutuni sielunmaisemaa.”

Remonttimieheen löytyi selostus kirjasta. Ulkoseinän puhkaisemisen jälkeen aukkoa suurennettiin, kunnes mies pystyi menemään läpi. Vuonna 1960 tapahtuneessa remontissa oli purkumiehenä Esko Tommolan veli Ilkka.

JK

Esko Tommola ja Tero Koski ovat jakaneet kiinnostuksen valokuvaukseen jo vuosikymmenet.
Ensiksi voisi luulla poikien pelaavan kasinolla. Kahvipaketit kuitenkin paljastavat, että paikkana on markkinat.
”Junia käytiin usein katsomassa Utin asemalla, joskus Kouvolan ratapihalla, kuten tässä kuvassa.” Kuva Esko Tommolan kirjasta.
”Kaksi kansallispukuista kaunotarta Kuivalasta: Kirvesniemen siskokset Oili ja Helinä.” Kuva Esko Tommolan kirjasta.

Artikkelikuva: Esko Tommola sai kukkaset toiminnanjohtaja Arja Kaitaiselta. Toiminnanohjaaja Tiina Aalto-Munne kertoi näyttelyn eteen nähdystä työstä.

Jaa artikkeli: