Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on 53 järjestön muodostama vapaaehtoisten auttajien verkosto.
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu koostuu keskustoimikunnasta, maakuntatoimikunnista ja paikallistoimikunnista, joissa järjestöt ovat edustettuina.
Anne Vainio on ollut mukana Vapepassa jo tovin, syksyllä tulee täyteen 40 vuotta. Tällä hetkellä Anne toimii Kouvolan paikallistoimikunnan puheenjohtajana, Kymenlaakson maakuntatoimikunnan puheenjohtajana, yhtenä tämän alueen Vapepa-johtajista ja yhtenä valmiuskouluttajista. Lisäksi hän vetää Punaisen Ristin hälytysryhmää toisen henkilön kanssa.
Eila Siira toimii SPR:n Kaakkois-Suomen piirin valmiuspäällikkönä. Työnkuvana on suurelta osin Vapepan koordinaatiotehtävät. Alue käsittää Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson. Eilan vastuualueena on myös viranomaisyhteistyö.
Vapepa auttaa kaikkia viranomaisia niissä tehtävissä, missä tarvitaan lisäkäsiä ja jalkoja. Poliisin kanssa yhteistyötä on tehty jo 56 vuotta. Yhteistyö alkoi kadonneiden henkilöiden etsinnöistä. Eila kiittelee, että yhteistyö poliisin kanssa toimii todella hyvin.
Vapepalle on tullut entistä enemmän ensihuoltotehtäviä ja henkisen tuen tehtäviä. Niissä autetaan sosiaaliviranomaisia ja sosiaalipäivystystä erilaissa tilanteissa. Koronan myötä tehtävänä on myös muunlaisia auttamistehtäviä. Kymenlaaksossa Vapepan henkilöitä oli koronakriisin alkaessa apuna alueen sairaaloiden ovilla opastamassa ihmisiä, kunnes viranomaiset pystyivät itse organisoimaan toimintansa.
Liikkeelle lähdetään aina viranomaisen pyynnöstä
Kouvolan paikallistoimikunnan alueella vapaaehtoisia on tällä hetkellä noin 150 henkilöä. Viranomaiset vaativat, että ihmiset on koulutettu niihin tehtäviin, mihin Vapepan toimijoita hälytetään. Perustason koulutus riittää, ja lisäkoulutukset tuovat extraa osaamiseen.
Vapepa järjestää erilaisia kursseja jäsenilleen. Tarjolla on esimerkiksi etsinnän peruskurssi, ensihuollon peruskurssi ja henkisen tuen peruskurssi. Niille, ketkä haluavat etsintätehtäviin, on hyvä hallita hätäensiapu.
Vapepalla on käytössään hälytysryhmät. Hälytysviesti lähtee tekstiviestinä kaikille ryhmässä mukana oleville. Vuonna 2020 Kouvolan alueella tuli 13 hälytystä. Hälytysten määrä vaihtelee vuosittain.
– Viime vuosi oli aika hiljainen, joskus on ollut yli 20 hälytystä vuodessa, Anne kertoo.
Mukaan tehtäviin lähtevät ne henkilöt, kenelle se on hälytyksen tullessa mahdollista. Osa henkilöistä saattaa olla vuorotöissä ja osa eläkkeellä. Joillain on mahdollisuus lähteä jopa kesken työpäivää hälytystehtäviin, kun heillä on siihen työnantajansa lupa.
Etsintätilanteet varsinkin saattavat pitkittyä. Osa pääsee mukaan vasta illalla, joten silloin voidaan vaihtaa ensimmäisessä vuorossa ollut porukka toiseen.
– Puhdas auttamisen halu saa nämä mukana olevat ihmiset liikkeelle, Anne sanoo.
Koskaan ei tiedä mikä edessä odottaa
Ensihuollossa lähdetään liikkeelle siitä, että onnettomuuspaikalla henkilöt saavat lämmintä päälleen, ruokaa ja juomaa, heillä on katto pään päällä, ja he saavat henkistä tukea. Usein se on käytännön apua ja neuvontaa.
Tehtävien jälkeen hälytysryhmän jäsenien kesken pidetään purkupalaveri, jossa tilanne käydään yhdessä läpi. Koskaan ei tiedä mikä tehtävässä odottaa.
– Aina on mahdollisuus kieltäytyä, jos tuntuu vaikealta, tai tilanne tulee liian lähelle omaa elämää, Eila sanoo.
Ensihuollollista auttamista on tehty esimerkiksi Kouvolan Kauppalankadun isossa tulipalossa. Viimeisimpiä tehtäviä oli, kun Vapepan sukeltajia oli Kuusankoskella etsimässä mahdollisesti kadonnutta henkilöä.
Tarvittaessa työ on myös omaisuuden pelastamista. Viime vuonna Jaalassa oli iso navettapalo. Vapepa oli hoitamassa siellä ensihuollollisia tehtäviä.
– Jaalassa oli kymmeniä lehmiä, joita piti ohjata kulkemaan oikeaan paikkaan, Eila kertoo Vapepan monipuolisista tehtävistä.
Maalla, vedessä ja ilmassa
Erikoisryhmiä Vapepalla ovat esimerkiksi Vapepa-sukeltajat, jotka tekevät vedenalaista etsintää. Heille on olemassa oma koulutus. Samoin lentopelastusseuroille ja järvipelastusseuroille löytyy omia koulutuksia.
SPR koordinoi yleisesti maalla tapahtuvaa toimintaa. Ilmaetsintöjä koordinoi Suomen lentopelastusseura, ja vesialueiden etsintöjä koordinoi Suomen meripelastusseura.
Hälytystehtävissä apuna käytetään myös koiria. Pelastuskoirilla on valtavat vaatimukset. Niiden kouluttaminen kestää useamman vuoden.
Jotta koira on hälytyskelpoinen, pitää sen läpäistä viranomaistarkastus. Koiran kanssa on hyvä aloittaa harjoittelu heti luovutusikäisestä, mutta myös vanhempana voi lähteä mukaan.
Mukaan toimintaan
Toimijoita ei ole koskaan liikaa. Kun on riittävästi porukkaa, löytyy aina joku, joka on valmis lähtemään hälytyksen tullessa.
Mukaan haluavilta ei vaadita etukäteen kokemusta, tai koulutusta.
– Jos tuntee, että on halu auttaa hätätilanteissa, niin lähdetään kiinnostuksen mukaan kouluttamaan eteenpäin, Anne sanoo.
Eila ja Anne toteavat, että Valkealaan olisi hyvä saada hälytysryhmiä, sillä siellä ei tällä hetkellä ole yhtään ryhmää. On hyvä, että on toimijoita, joilla on paikallista tuntemusta.
He esittävätkin pienen haasteen Valkealan ja Jaalan yhdistyksille, esimerkiksi metsästysseuroille ja kyläyhdistyksille, lähteä mukaan toimintaan.
Anne lupaa, että Vapepalta tullaan pitämään tietoiskuja vaikka seurojen omiin tilaisuuksiin etänä, tai paikan päälle. Jos innostut lähtemään mukaan toimintaan, on keväällä 2021 tulossa peruskurssi.
Anne kehottaa ottamaan rohkeasti yhteyttä, hän kertoo mielellään lisää toiminnasta.
Artikkelin aloituskuva: Pelastuskoira Rambo ja koiranohjaaja Niina Soisalo. Kuvaaja Jari Turunen
- Laura Parkko
