fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Vapaaehtoista auttamista

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on 53 järjestön muodostama vapaaehtoisten auttajien verkosto.

Vapaaehtoinen pelastus­palvelu koostuu kes­kustoimikunnasta, maakuntatoimikunnista ja pai­kallistoimikunnista, joissa jär­jestöt ovat edustettuina.

Anne Vainio on ollut muka­na Vapepassa jo tovin, syksyl­lä tulee täyteen 40 vuotta. Tällä hetkellä Anne toimii Kouvolan paikallistoimikunnan puheen­johtajana, Kymenlaakson maa­kuntatoimikunnan puheenjoh­tajana, yhtenä tämän alueen Vapepa-johtajista ja yhtenä val­miuskouluttajista. Lisäksi hän vetää Punaisen Ristin hälytysryhmää toisen henkilön kanssa.

Eila Siira toimii SPR:n Kaakkois-Suomen piirin val­miuspäällikkönä. Työnkuvana on suurelta osin Vapepan koor­dinaatiotehtävät. Alue käsittää Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson. Eilan vastuu­alueena on myös viranomaisyh­teistyö.

Vapepa auttaa kaikkia viran­omaisia niissä tehtävissä, missä tarvitaan lisäkäsiä ja jalkoja. Po­liisin kanssa yhteistyötä on teh­ty jo 56 vuotta. Yhteistyö alkoi kadonneiden henkilöiden etsin­nöistä. Eila kiittelee, että yhteis­työ poliisin kanssa toimii todel­la hyvin.

Vapepa tekee yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Kuva SPR:n Kaakkois-Suomen piirin arkistosta

Vapepalle on tullut entistä enemmän ensihuoltotehtäviä ja henkisen tuen tehtäviä. Niissä autetaan sosiaaliviranomaisia ja sosiaalipäivystystä erilaissa ti­lanteissa. Koronan myötä tehtävänä on myös muunlaisia auttamistehtä­viä. Kymenlaaksossa Vapepan henkilöitä oli koronakriisin al­kaessa apuna alueen sairaaloi­den ovilla opastamassa ihmisiä, kunnes viranomaiset pystyivät itse organisoimaan toimintansa.

Liikkeelle lähdetään aina viranomaisen pyynnöstä

Kouvolan paikallistoimikun­nan alueella vapaaehtoisia on tällä hetkellä noin 150 henki­löä. Viranomaiset vaativat, että ihmiset on koulutettu niihin teh­täviin, mihin Vapepan toimijoita hälytetään. Perustason koulutus riittää, ja lisäkoulutukset tuovat extraa osaamiseen.

Vapepa järjestää erilaisia kursseja jäsenilleen. Tarjolla on esimerkiksi etsinnän perus­kurssi, ensihuollon peruskurs­si ja henkisen tuen peruskurssi. Niille, ketkä haluavat etsintäteh­täviin, on hyvä hallita hätäensi­apu.

Vapepalla on käytössään häly­tysryhmät. Hälytysviesti lähtee tekstiviestinä kaikille ryhmässä mukana oleville. Vuonna 2020 Kouvolan alueella tuli 13 häly­tystä. Hälytysten määrä vaihte­lee vuosittain.

– Viime vuosi oli aika hiljai­nen, joskus on ollut yli 20 häly­tystä vuodessa, Anne kertoo.

Mukaan tehtäviin lähtevät ne henkilöt, kenelle se on hälytyk­sen tullessa mahdollista. Osa henkilöistä saattaa olla vuoro­töissä ja osa eläkkeellä. Joillain on mahdollisuus lähteä jopa kesken työpäivää hälytystehtä­viin, kun heillä on siihen työn­antajansa lupa.

Etsintätilanteet varsinkin saat­tavat pitkittyä. Osa pääsee mu­kaan vasta illalla, joten silloin voidaan vaihtaa ensimmäisessä vuorossa ollut porukka toiseen.

– Puhdas auttamisen halu saa nämä mukana olevat ihmiset liikkeelle, Anne sanoo.

Koskaan ei tiedä mikä edessä odottaa

Ensihuollossa lähdetään liikkeelle siitä, että onnetto­muuspaikalla henkilöt saavat lämmintä päälleen, ruokaa ja juomaa, heillä on katto pään päällä, ja he saavat henkistä tukea. Usein se on käytännön apua ja neuvontaa.

Tehtävien jälkeen hälytysryh­män jäsenien kesken pidetään purkupalaveri, jossa tilanne käydään yhdessä läpi. Koskaan ei tiedä mikä tehtävässä odottaa.

– Aina on mahdollisuus kiel­täytyä, jos tuntuu vaikealta, tai tilanne tulee liian lähelle omaa elämää, Eila sanoo.

Ensihuollollista auttamista on tehty esimerkiksi Kouvolan Kauppalankadun isossa tulipa­lossa. Viimeisimpiä tehtäviä oli, kun Vapepan sukeltajia oli Kuu­sankoskella etsimässä mahdolli­sesti kadonnutta henkilöä.

Tarvittaessa työ on myös omaisuuden pelastamista. Viime vuonna Jaalassa oli iso navet­tapalo. Vapepa oli hoitamassa siellä ensihuollollisia tehtäviä.

– Jaalassa oli kymmeniä leh­miä, joita piti ohjata kulkemaan oikeaan paikkaan, Eila kertoo Vapepan monipuolisista tehtä­vistä.

Maalla, vedessä ja ilmassa

Erikoisryhmiä Vapepalla ovat esimerkiksi Vapepa-sukeltajat, jotka tekevät vedenalaista et­sintää. Heille on olemassa oma koulutus. Samoin lentopelastus­seuroille ja järvipelastusseuroil­le löytyy omia koulutuksia.

SPR koordinoi yleisesti maal­la tapahtuvaa toimintaa. Ilmaet­sintöjä koordinoi Suomen len­topelastusseura, ja vesialueiden etsintöjä koordinoi Suomen me­ripelastusseura.

Pelastuskoira Hilkka ja koiranohjaaja Niina Soisalo. Kuva: Meeri Koski

Hälytystehtävissä apuna käy­tetään myös koiria. Pelastuskoi­rilla on valtavat vaatimukset. Niiden kouluttaminen kestää useamman vuoden.

Jotta koira on hälytyskelpoi­nen, pitää sen läpäistä viran­omaistarkastus. Koiran kanssa on hyvä aloittaa harjoittelu heti luovutusikäisestä, mutta myös vanhempana voi lähteä mukaan.

Mukaan toimintaan

Toimijoita ei ole koskaan lii­kaa. Kun on riittävästi poruk­kaa, löytyy aina joku, joka on valmis lähtemään hälytyksen tullessa.

Mukaan haluavilta ei vaadita etukäteen kokemusta, tai koulu­tusta.

– Jos tuntee, että on halu aut­taa hätätilanteissa, niin läh­detään kiinnostuksen mukaan kouluttamaan eteenpäin, Anne sanoo.

Eila ja Anne toteavat, että Valkealaan olisi hyvä saada hä­lytysryhmiä, sillä siellä ei tällä hetkellä ole yhtään ryhmää. On hyvä, että on toimijoita, joilla on paikallista tuntemusta.

He esittävätkin pienen haas­teen Valkealan ja Jaalan yhdis­tyksille, esimerkiksi metsästys­seuroille ja kyläyhdistyksille, lähteä mukaan toimintaan.

Anne lupaa, että Vapepal­ta tullaan pitämään tietoiskuja vaikka seurojen omiin tilaisuuk­siin etänä, tai paikan päälle. Jos innostut lähtemään mukaan toi­mintaan, on keväällä 2021 tu­lossa peruskurssi.

Anne kehottaa ottamaan roh­keasti yhteyttä, hän kertoo mie­lellään lisää toiminnasta.

Artikkelin aloituskuva: Pelastuskoira Rambo ja koiranohjaaja Niina Soisalo. Kuvaaja Jari Turunen

  • Laura Parkko
Jaa artikkeli: