fbpx

Huom! Seuraavan numeron (20.11.) aineiston tulee olla toimituksella maanantaina 18.11. kello 16 mennessä.

Postin lakon myötä jakelussa muutoksia. Seuraava numero jaetaan peittojakeluna Valkealan taajamiin keskiviikon ja torstain aikana. Lehti tulee verkkoon vapaasti luettavaksi. Pahoittelemme häiriötä ja toivomme että Postin lakkoon löytyy ratkaisu mahdollisimman pian.

Vapautta ei voi olla ilman vastuuta

Vapaus on hieno asia. Sanotaan, että kukin voi vain vapaasti valita vankilansa. En usko, että se on koko totuus. Vaikka niin olisi, vapautta kannattaisi vaalia. Myös todellista vapautta on, vaikka sen saavuttaminen voi olla vaikeaa.

Heräsin pohtimaan erityisesti sananvapautta luettuani Sofi Oksasen ja Jarmo Mäkelän kannanottoja sananvapauden puolesta. Tajusin, että meiltä puuttuu sana: sananvastuu. Lakeja ja asetuksia on liikaakin, mutta ehkäpä nämä Toimittajat ilman rajoja -järjestöä tässä yhteydessä edustavat ovat oikeassa, että yksi tarvittaisiin lisää. Vihapuhe on rikos.

Eipä sitten olekaan enää yhtä yksinkertaista määritellä vihapuhetta. On toki selviä tapauksia, kuten kehotukset tappaa tai suoraan vahingoittaa. Kovin moni yksittäinen sana ei voi kuitenkaan riittää vihapuheen määritelmäksi. Täytyy ymmärtää kokonaisuus. Ironiaan tai muuhun muka huumoriin ei voi vedota. Asoista täytyy kuitenkin voida keskustella pelkäämättä rangaistusta, kunhan puhuu ja kirjoittaa sivistyneesti.

Kone ei voi määritellä vihapuhetta, ei ainakaan yhden ihmisen tekemä ohjelma. Sitä on kokeiltu. Tulokset olivat vähintään epäilyttäviä, kun ohjelman laatija ei ymmärtänyt sanojen kaikkia käyttötarkoituksia eikä oikein vihapuheen luonnettakaan.

Vaarana on sananvapauden kaventuminen erityisesti, jos viha ja vihapuhe kohdistuvat toimittajaan tai muuhun paljon tietoa julkaisevaan. Sofi Oksanen kertoi, että kaksi kolmesta toimittajasta on joutunut vihapuheen kohteeksi, viidesosaa on mustamaalattu ja joka kuudes on kokenut väkivallan uhkaa.

Sama seuraus on tiedolla, jonka julkaisemisen voi etukäteenkin tajuta olevan itselle vaarallista. Kukaan ei kerro kaikkea tietämäänsä. Ei moni haluaisi kaikkea lukeakaan. On silti syytä pohtia, miksi joistakin asioista ei Suomessakaan yleisesti kirjoiteta. Yksi syy on rajoitettu tieto. Jos kirjoittaa asioista, joita ei osaa tarpeeksi hyvin avata, tekstin ymmärtää vain se, jolla nimenomaan on halu estää vapaa tiedonkulku.

Sananvapautta ei ole mitään syytä rajoittaa muuten kuin kansallisen tai yksityisen henkilön turvallisuuden ja yksityisyyden oikeuden nimissä. Sananvapaus ei tarkoita vapautta sanoa mitä tahansa, saati miten tahansa. Se tarkoittaa vapautta ilmaista mielipiteensä niin, ettei samalla ilmaise haluaan estää muita ilmaisemasta mielipiteitään. Vihapuhe on halua estää joko muita mielipiteitä tai muita ihmisiä elämästä hyvää elämää. Sillä on yleensä tarkoitus vaikuttaa pahalla tavalla toisiin ihmisiin.

Vihapuhetta ei ole tosiasioiden myöntäminen, silloinkaan, kun ne kertovat jotakin ihmisryhmästä, jota kohtaan ilmenee myös vihapuhetta. Jos maahanmuuttajat ovat poliisin keräämien tietojen mukaan yliedustettuina rikostilastoissa, silloin niin vain on, ja pitää keskustella siitä, mitä asialle voidaan tehdä. Vihapuhetta on se, jos sillä perusteella leimataan kaikki maahanmuuttajat rikollisiksi.

Vihapuheen pelkokin voi lamauttaa, jolloin tilaa saavat monenlaiset tunteisiin vetoavat valeuutiset, joita vaihtoehtoisiksi totuuksiksikin on kutsuttu. Ongelmaa vaikeuttaa se, että eilisen uutiset eivät monia lukijoita huomenna enää kiinnosta. Teksteille ei siis voi kirjojen tapaan jäädä odottamaan parempaa julkaisijaa tai julkaisuajankohtaa.

Auli Kousa, päätoimittaja

Jaa artikkeli: