fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Vauhdikasta valjakkoajoa

Vuoden 2020 menestyksestä palkittu Raisa Takkinen edustaa Valkealan Ratsastajia.

Raisa Takkinen harrastaa valjakkoajoa. Ensim­mäisen kerran SM-kul­taa on kilpailuista tullut vuonna 1997. Vuoden 2020 SM-voitto oli Raisalle neljäs kultamitali.

Vettä on virrannut ja hevoset ovat vaihtuneet. Nykyisen kil­pakumppanin kanssa Raisa on kilpaillut neljä kautta. Poni on Welsh part-bred-ro­tuinen ruuna, Kooihuster Har­ro. Se tuli Suomeen Hollannista vuonna 2016. Harro on eläväinen, kiltti ja menevä kaveri. Tämä 13-vuoti­as kumppani on hyvin kilpapo­nityylinen. Se on sähäkkä liikkeissään, yhteistyöhaluinen ja tykkää kil­pailla.

– Harro on tuulen nopea, kun tarvitaan, mutta osaa keskittyä, kun on sen aika, Raisa kiittelee.

Raisa edustaa Valkealan Ratsastajia

Raisa aloitti hevosharrastuk­sen jo pienenä tyttönä. Valjak­koajo tuli kuvioihin vuonna 1996. Hän aloitti shetlanninpo­neilla.

– Ensin ajoin yhdellä ponilla, sitten oli vuorossa parivaljak­ko. Siitä vaihdoin pienhevosiin, Raisa kertoo.

– Olen vuosia tähdännyt kan­sainvälisiin kilpailuihin, ja nyt olemme Harron kanssa päässeet niihin. Harrolla on sinne oikeas­ti annettavaa, eli voi suorasel­käisesti ajaa kilpaa. Harrossa on tarpeeksi kapasiteettia, Raisa kiittelee poniaan.

Valkealan Ratsastajia hän on edustanut 2000-luvun alusta saakka. Raisa kiittelee Valkea­lan Ratsastajia hyväksi seurak­si. Siellä on ollut matkaratsasta­jia ja valjakkoajoa. Pienet lajit ovat edustettuna. Seuraa edustaa myös Jaana Kivimäki. Hän on paraolympi­atason ratsastaja. Seura on mo­nipuolinen. Koulu- ja esteratsas­tajat ovat tietysti mukana.

– Meillä on mukava seura, tehdään hommia hyvällä fiilik­sellä. Kivaa tämän pitää olla. Eläimetkin vaistoavat, jos hyvä tunnelma alkaa hävitä, Raisa sa­noo.

Valjakkoajokilpailu koostuu kolmesta osakokeesta

Ensimmäisenä päivänä kil­paillaan kouluosuus, jossa men­nään kouluratsastuksestakin tut­tu koulurata. Rata sisältää kilpailun tason mukaan erilaisia liikkeitä. Tuo­marit arvostelevat valjakon yh­teistyötä, miten hevonen kuun­telee kuskia, miten hevonen liikkuu ja kuinka tarkka se on. Valjakon täytyy olla siisti ja huoliteltu.

– Ennen kilpailuja pitää kiil­lottaa omat saappaat, puunata hevonen, hevosen valjaat, sekä kärryt. Vaunuavustaja saa kiil­lottaa omat saappaansa, Raisa nauraa.

Tuomareita kiinnostaa hevo­sen liikkuminen, sen eteenpäin pyrkimys, lennokkuus, liikkei­den laatu ja säännöllisyys. Toisena päivänä on kestä­vyyskoe. Hevosen perään laite­taan rallivaunut, ja laitetaan ky­pärää päähän ja turvaliiviä ylle sekä kuskille, että groomille. Vaunuavustaja, eli groomi, on vanhaan etikettiin kuulu­va avustaja, joka auttaa kuskia. Anniina Poikela on ollut Rai­san groomina Harron kilpauran alusta asti.

SM 2020 kilpailuista Ypäjältä Tarkkuusajokoe, kilpailun ratkaiseva osuus sunnuntaina. Kuvaaja: Anne Liski

– On tärkeä ja hieno asia, että olen saanut vakituisen groomin. Radalla vauhti on kova, siinä täytyy melkein pystyä lukemaan toisen ajatuksia, Raisa toteaa.

Kestävyyskokeessa ajetaan maastorata, joka sisältää este­alueita. Radalla on merkittyjä ajosuuntia ja portteja, mitä pitää suorittaa.

Rataa pääsee opettelemaan edellisenä iltana, ja silloin et­sitään mahdollisimman nopeat reitit omalle hevoselle. Tässä osuudessa vaunuavus­taja pitää vaunuja pystyssä, eli hänellä on erittäin tärkeä rooli. Groomi tasapainottaa vaunuja tiukoissa kaarteissa.

Kolmantena päivänä on edes­sä kaiken ratkaiseva osuus, eli tarkkuusajo. Siinä ajetaan kei­loista rakennettu rata. Keilojen päälle on aseteltu palloja, ja kei­laporttien väli on 20 senttimet­riä leveämpi, kuin vaunu. Port­teja on vähintään 20. Radalla on tietty järjestys, mi­ten portit ajetaan. Myös nope­us on määritelty, eli rataa ei saa ajaa liian hiljaa. Jokaisesta pu­donneesta pallosta tulee kolme virhepistettä. Jos jää hidastelemaan, kertyy ylitetystä enimmäisajasta lisää virhepisteitä. Lopuksi kaikkien osioiden pisteet ynnätään yh­teen, ja selviää, kuka voitti.

Raisa toteaa valjakkoajon ole­van äärimmäisen mielenkiin­toinen laji. Siinä on monta eri aluetta, mitä pitää harjoitella.

Valjakkoajo on pieni laji Suo­messa. Harrastajia on kyllä pit­kälti toistasataa, mutta kilpailui­hin lähtemisen kynnys on iso. Noin 50 valjakkoa kilpailee. Kansainvälisellä tasolla Suo­men kärki on terävää. Suomeen on tullut yksiköiden maailmanmestaruus. Myös pa­rivaljakoilla on kilpailtu maa­ilmanmestaruustasolla, eli kan­sainvälisellä huipulla on pärjätty hienosti.

– Me osallistuimme Harron kanssa vuonna 2019 ponival­jakoiden MM-kilpailuihin Un­karissa. Ne ajetaan joka toinen vuosi. Tänä vuonna kilpailu oli­si tarkoitus järjestää Ranskassa, Raisa kertoo.

Raisa toteaa, että olisi muka­va päästä Eurooppaan kisoihin, saada sitä kautta kisakokemusta ja varmuutta.

  • Laura Parkko
  • Artikkelin kansikuva: SM 2020 kilpailuista Ypäjältä kestävyyskokeen vesiesteellä. Kuvaaja Annika Härkönen 
Jaa artikkeli: