Vuoden 2020 menestyksestä palkittu Raisa Takkinen edustaa Valkealan Ratsastajia.
Raisa Takkinen harrastaa valjakkoajoa. Ensimmäisen kerran SM-kultaa on kilpailuista tullut vuonna 1997. Vuoden 2020 SM-voitto oli Raisalle neljäs kultamitali.
Vettä on virrannut ja hevoset ovat vaihtuneet. Nykyisen kilpakumppanin kanssa Raisa on kilpaillut neljä kautta. Poni on Welsh part-bred-rotuinen ruuna, Kooihuster Harro. Se tuli Suomeen Hollannista vuonna 2016. Harro on eläväinen, kiltti ja menevä kaveri. Tämä 13-vuotias kumppani on hyvin kilpaponityylinen. Se on sähäkkä liikkeissään, yhteistyöhaluinen ja tykkää kilpailla.
– Harro on tuulen nopea, kun tarvitaan, mutta osaa keskittyä, kun on sen aika, Raisa kiittelee.
Raisa edustaa Valkealan Ratsastajia
Raisa aloitti hevosharrastuksen jo pienenä tyttönä. Valjakkoajo tuli kuvioihin vuonna 1996. Hän aloitti shetlanninponeilla.
– Ensin ajoin yhdellä ponilla, sitten oli vuorossa parivaljakko. Siitä vaihdoin pienhevosiin, Raisa kertoo.
– Olen vuosia tähdännyt kansainvälisiin kilpailuihin, ja nyt olemme Harron kanssa päässeet niihin. Harrolla on sinne oikeasti annettavaa, eli voi suoraselkäisesti ajaa kilpaa. Harrossa on tarpeeksi kapasiteettia, Raisa kiittelee poniaan.
Valkealan Ratsastajia hän on edustanut 2000-luvun alusta saakka. Raisa kiittelee Valkealan Ratsastajia hyväksi seuraksi. Siellä on ollut matkaratsastajia ja valjakkoajoa. Pienet lajit ovat edustettuna. Seuraa edustaa myös Jaana Kivimäki. Hän on paraolympiatason ratsastaja. Seura on monipuolinen. Koulu- ja esteratsastajat ovat tietysti mukana.
– Meillä on mukava seura, tehdään hommia hyvällä fiiliksellä. Kivaa tämän pitää olla. Eläimetkin vaistoavat, jos hyvä tunnelma alkaa hävitä, Raisa sanoo.
Valjakkoajokilpailu koostuu kolmesta osakokeesta
Ensimmäisenä päivänä kilpaillaan kouluosuus, jossa mennään kouluratsastuksestakin tuttu koulurata. Rata sisältää kilpailun tason mukaan erilaisia liikkeitä. Tuomarit arvostelevat valjakon yhteistyötä, miten hevonen kuuntelee kuskia, miten hevonen liikkuu ja kuinka tarkka se on. Valjakon täytyy olla siisti ja huoliteltu.
– Ennen kilpailuja pitää kiillottaa omat saappaat, puunata hevonen, hevosen valjaat, sekä kärryt. Vaunuavustaja saa kiillottaa omat saappaansa, Raisa nauraa.
Tuomareita kiinnostaa hevosen liikkuminen, sen eteenpäin pyrkimys, lennokkuus, liikkeiden laatu ja säännöllisyys. Toisena päivänä on kestävyyskoe. Hevosen perään laitetaan rallivaunut, ja laitetaan kypärää päähän ja turvaliiviä ylle sekä kuskille, että groomille. Vaunuavustaja, eli groomi, on vanhaan etikettiin kuuluva avustaja, joka auttaa kuskia. Anniina Poikela on ollut Raisan groomina Harron kilpauran alusta asti.

– On tärkeä ja hieno asia, että olen saanut vakituisen groomin. Radalla vauhti on kova, siinä täytyy melkein pystyä lukemaan toisen ajatuksia, Raisa toteaa.
Kestävyyskokeessa ajetaan maastorata, joka sisältää estealueita. Radalla on merkittyjä ajosuuntia ja portteja, mitä pitää suorittaa.
Rataa pääsee opettelemaan edellisenä iltana, ja silloin etsitään mahdollisimman nopeat reitit omalle hevoselle. Tässä osuudessa vaunuavustaja pitää vaunuja pystyssä, eli hänellä on erittäin tärkeä rooli. Groomi tasapainottaa vaunuja tiukoissa kaarteissa.
Kolmantena päivänä on edessä kaiken ratkaiseva osuus, eli tarkkuusajo. Siinä ajetaan keiloista rakennettu rata. Keilojen päälle on aseteltu palloja, ja keilaporttien väli on 20 senttimetriä leveämpi, kuin vaunu. Portteja on vähintään 20. Radalla on tietty järjestys, miten portit ajetaan. Myös nopeus on määritelty, eli rataa ei saa ajaa liian hiljaa. Jokaisesta pudonneesta pallosta tulee kolme virhepistettä. Jos jää hidastelemaan, kertyy ylitetystä enimmäisajasta lisää virhepisteitä. Lopuksi kaikkien osioiden pisteet ynnätään yhteen, ja selviää, kuka voitti.
Raisa toteaa valjakkoajon olevan äärimmäisen mielenkiintoinen laji. Siinä on monta eri aluetta, mitä pitää harjoitella.
Valjakkoajo on pieni laji Suomessa. Harrastajia on kyllä pitkälti toistasataa, mutta kilpailuihin lähtemisen kynnys on iso. Noin 50 valjakkoa kilpailee. Kansainvälisellä tasolla Suomen kärki on terävää. Suomeen on tullut yksiköiden maailmanmestaruus. Myös parivaljakoilla on kilpailtu maailmanmestaruustasolla, eli kansainvälisellä huipulla on pärjätty hienosti.
– Me osallistuimme Harron kanssa vuonna 2019 ponivaljakoiden MM-kilpailuihin Unkarissa. Ne ajetaan joka toinen vuosi. Tänä vuonna kilpailu olisi tarkoitus järjestää Ranskassa, Raisa kertoo.
Raisa toteaa, että olisi mukava päästä Eurooppaan kisoihin, saada sitä kautta kisakokemusta ja varmuutta.
- Laura Parkko
- Artikkelin kansikuva: SM 2020 kilpailuista Ypäjältä kestävyyskokeen vesiesteellä. Kuvaaja Annika Härkönen