Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Veteraanien SM-hiihdot Valkealassa

Valkealassa koettiin hiihdon hurmaa lumen sataessa tasaisesti koko viikonlopun.

 Valkealassa oli viime hetken valmistelut käynnissä en­nen viikonlopun Veteraanien SM-hiihtokilpailuja, kun istahdin Kajon koppiin jututtamaan Veli Koskea.

Veli Koski. Kuva: Laura Parkko

Veli Koski on ollut Ka­jon toiminnassa mukana vuodesta 1982 alkaen. Ensin hän oli mukana yleisur­heilun puolella ja siirtyi sieltä aikanaan hiihtoon.

Veli pitää perinteisestä hiih­dosta. Hän lähtee usein Valkea­lasta Paaskosken suuntaan heti kun lumi antaa myöten.

– Mukavaa kun pääsee pi­demmälle. Alkuun on hyvät nämä tykkilumet, että pääsee edes jonkun verran ladulle. Nyt tuli tänä vuonna hyvin lunta. Vaikka tämä vähän sahaa edes­takaisin tämä lämpötila, Veli to­teaa.

Hän kertoo, että latujen kan­nalta on ihan hyvä, että välillä tulee suojakeli. Lumi pakkautuu tiukemmin ja ladut kestävät si­ten pidemmälle kevääseen. Nyt Harjunmäellä on kyllä hyvin lunta ja Paaskoskellekin pääsee. Ja luntahan riitti kisaviikonlop­puna.

M80 (3,0 km)
Sija ja nimi Seura
Alpo Virtanen Hyvinkään Hiihtoseura
Esa Niemi Valkealan Kajo
Reijo Kauppila Tampereen Pyrintö

Kilpailut avattiin perjantaina viestihiihdoilla ja kilpailut jat­kuivat henkilökohtaisin sarjoin lauantaina ja sunnuntaina.

Alun perin kilpailut oli määrä järjestää jo vuonna 2020, mutta pandemia on perunut kilpailut kahteen otteeseen. Hiihtopiireis­sä oltiin erittäin tyytyväisiä, että nyt viimein vuonna 2022 saatiin kilpailut järjestettyä ja vietyä hienosti läpi.

Kilpailijoita ilmoittautui run­saasti. Henkilökohtaisissa sar­joissa hiihti 285 hiihtäjää, joista 153 hiihti lauantaina, ja sunnun­tainakin lähes 140.

Viesteihin osallistui 120 hiih­täjää, joista osa osallistui myös seuraavien päivien yksilökisoi­hin. Hiihtäjien kokonaismäärä nousi yli 300:n ja he saapuivat Valkealaan ympäri Suomen.

– Aina on mukavaa, että kil­pailuihin tulee hiihtäjiä mahdol­lisimman paljon. Kisoja varten pitää kuitenkin tehdä aina sama työ, on osallistujia sitten 10, tai 100. Aina on samat puuhat, Veli sanoo.

On tapana, että piirin alueel­la tulee muista seuroista hiih­totapavalvojat. Kilpailuihin tuli Hiihtoliitolta kaksi ATD:tä, eli teknistä asiantuntijaa.

– Heitä on toteltava. Jos he sanovat, että latu ei kelpaa, niin se ei silloin kelpaa. Se on tehtä­vä uusiksi.

Onkin tapana, että seuroissa on aina muutamia henkilöitä, ketkä ovat käyneet TD, tai ATD-kurssit. TD käydään suomeksi, ATD englanniksi.

Kilpailijat lähetettiin ladulle puolen minuutin välein. Sarjo­jen välillä pidettiin pieniä tau­koa.

Kilpailujen ajaksi latu oli Paaskosken suunnalta suljettu, ettei kilpailijoiden suoritukset häiriintyisi.

Yleiskuntolaji

Hiihto on erinomainen laji pi­tää kuntoa yllä.

Veli Koskea hiihtämisessä viehättää juurikin fyysisen kun­non ylläpito.

– Se rasittaa koko kroppaa. Se on yleiskuntolaji. Tekee hyvää mielelle ja ruumiille. Vaikuttaa, että Valkealassakin on hiihto li­sääntynyt, parkkipaikat ovat ol­leet täynnä autoja.

Valkealan latuja

Kaupungin ylläpitämien latu­jen lisäksi Valkealassa on avuli­aita ihmisiä, jotka tekevät hiih­tolatuja usein nollakorvauksella.

Veli tietää Niemen Jaakon, joka on tehnyt latua Mankil­la, Tirvalla. Lisäksi latuja löy­tyy Tuohikotista ja Siikavassa latu kulkee vanhan koulun luota vanhaa pururataa pitkin jatkuen metsätielle.

Veli harmittelee, ettei kunta enää ylläpidä latuja.

– Kun ajattelee, miten pal­jon hiihtäjiä Valkealassakin liikkuu.

Selänpäästä Vuohijärvelle suksien

Reino Joutjärvi lähtee ve­tämään latua Selänpään suun­nasta. Vuohijärven päästä liikkeelle lähtee Tuomas Vi­holainen.

– Pitäähän sitä nyt ihmisten päästä liikkumaan. Minä olen noin 10 vuotta pitänyt tuota latua, ja Tuomas nyt toista tal­vea, Reino kertoo.

Reinolle latumatkaa vedet­täväksi on noin 10 kilometriä. Kun on tarpeeksi lunta ja ladut saadaan yhdistettyä, on matka toisen mokoman.

– Maasto on sellainen, että siinä pystyy hiihtämään min­kä tasoinen hiihtäjä tahansa. Siinä ei ole yhtään pahaa mä­keä ja ei ole laskuissa pahoja mutkia. Hyvä latu ajatellen kokonaisuudessa, että kaikki voivat siellä helposti hiihtää, Reino lupaa.

Reino Joutjärven työvälineet. Kuva: Reino Joutjärvi

Reino ehtii itsekin hiihtä­mään. Ensin hän tekee neljän tunnin ajan latuja valmiiksi ja siirtyy sitten suksien päälle muutamaksi tunniksi.

– Jos on tullut paljon lun­ta, eli noin 15-20 cm, ja minä teen siitä ladusta aina kova­pohjaisen, siinä menee se kol­mesta neljään tuntiin. Kun sen tamppaa, kestää latu pidem­pään keväällä.

Ladut pitää käydä ajamassa aina uudelleen, jos lunta tulee yli 5 cm.

– Tämän päivän sukset ei­vät oikein umpihangessa kul­je. Nyt nuo karvapohjasukset ovat oikein mainiot. Ne pelaa­vat kelillä kuin kelillä. Niiden kanssa ei ole pitovoiteluongel­maa.

Selänpääläiset ovat löytä­neet ladut ja siellä käy kyllä hiihtäjiä.

Viime talvena Reino sai ensimmäisen kerran kyläyh­distyksen kautta kaupungilta avustusta latujen tekoon.

–Vähän sain bensakuluja pois, Reino kiittelee.

  • Laura Parkko
Jaa artikkeli: