Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Virkeää elämää Aitomäessä

Tällä kertaa Valkealan Sanomat kävi tutustumassa iloiseen Aitomäkeen.

Aitomäkeä koristaa kau­nis valkoinen talo. Sen edessä minua odottaa Janne Ala-Krekola, joka on Ai­tomäen Nuorisoseuran puheen­johtaja.

Hän aloitti pestissään tämän vuoden alussa. Aiemmin pu­heenjohtajan pallilla istui monta vuotta Juhannus Niemi.

Aitomäen Nuorisoseurantalon kaiteleeseen nojailee seuran puheenjohtaja Janne Ala-Krekola. Talossa on juhlittu monia häitä ja syntymäpäiviä. Talo on kylän sydän.

– Juhannukselta eivät lopu ideat kesken. Turvaudun häneen edelleen monissa ajoissa, koska hän tietää talosta kaiken, ja tun­tee lähes kaikki kyläläiset.

Juhannuksen navetan vintillä järjestetään myös Läävänvint­titanssit, ja tekee muun muassa Nuorisoseuran talon pihan lu­mitöitä.

– Hän on kylän ehdoton puu­hamies. Kun joku keksii idean, innostuu Juhannus heti suurel­la kädellä. Hän on ollut kantava voima jo pitkään, Janne kiittelee ystäväänsä.

Yksi Juhannuksen alkuun saa­ma projekti on kyläkuitu.

– Meillä on täällä Valoa Kui­dun päässä -osuuskunta, eli melkein jokainen talo on kui­dun päässä. Homma organisoi­tiin talkoilla ja aktiivisten puu­hamiesten avulla. Hankkeeseen saatiin ELY-keskuksen maaseu­dun kehittämisrahaston avustus­ta.

Nuorisoseurantalo on kylän sydän

Aitomäen Nuorisoseuran ta­lossa on normaalisti paljon tohi­naa. Lähes joka arkipäivä siellä normaalitilanteessa kokoontuu erilaisia jumpparyhmiä ja yh­distyksiä pitämässä kokouksi­aan. Yksi Aitomäen Nuoriso­seuran johtotähtiä on Maiju Laurilan kansantanssiryhmät. Kaikki tanssijat eivät ole Aito­mäkeläisiä, vaan mukaan toivo­tetaan lämpimästä myös muual­la asuvat.

– Aiemmin ryhmää johti Eli­na Heino, ja nyt Maiju on otta­nut hienosti koppia hommasta. Lisää tanhuajia otetaan mielel­lään mukaan, Janne kertoo.

Talossa toimii myös Lap­sen kanssa-kerho. Ryhmä tapaa Nuorisoseurantalolla kerran vii­kossa. Siellä kävi noin 15 lasta.

Aitomäen Nuorisoseurassa on tällä hetkellä jäseniä noin 130. Yhdistykseen kaivataan lisääkin jäseniä.

– Haasteena on saada tietoa kaikille, mitä talossa ja kylässä tapahtuu. Kun saisimme mah­dollisimman paljon väkeä yh­distyksen jäseniksi, saisimme sitä kautta yhteystietoja, joten tiedon jakaminen olisi helpom­paa.

Ja tapahtumiahan Aitomäessä riittää! Normaalisti järjestetään vappujuhla. Jouluna on juhlittu puurojuhlaa, sekä laulettu joulu­lauluja, ja maaliskuussa on ollut laskiaistapahtuma. Nuorisoseu­ran piha-alueen luistelukentällä on pelattu jääkiekkoa.

RealHillRock 2019: Kuvassa letun paistossa Eeva Ala-Krekola ja Juhannus Niemi. Kuva: Janne Ala-Krekola

Tänä vuonna oli aikomuksena järjestää taas tauon jälkeen Lää­vänvinttitanssit, mutta vallitse­van tilanteen vuoksi koettiin, että se on turvallisinta perua.

Yksi suurta suosiota saanut tapahtuma oli Alajalansuolle tehty kävelyreissu. Sinä ilta­na kuutamo oli komea, ja reitin varrelle oli laitettu lyhtyjä tietä opastamaan. Perillä paistettiin tikkupullaa ja makkaraa.

– Uusi juttu oli muutama vuo­si sitten, kun järjestimme Real­hill-Rockin. Se oli yhden päivän mittainen ilmainen musiikkita­pahtuma. Aamulla kymmenel­tä aloitettiin, ja kuuteen men­nessä oli kaikki purettu. Siellä kävi toistasataa ihmistä. Bändit soittivat, ja myytävänä oli ruo­kaa sekä herkkuja. Tosi mukava päivä, Janne toteaa.

– Itselleni on tärkeää, että nuorten bändit pääsevät esiinty­mään, ja heille pyritään jatkossa tarjoamaan enemmänkin esiin­tymismahdollisuuksia, Janne jatkaa.

Yhdistyksessä koitetaan kek­siä koko ajan uusia tapahtumia. Tänä vuonna Nuorisoseuran ta­loa on vuokrattu hyvin vähän ja ne vuokratulot ovat yhdistyksel­le elintärkeitä talon ylläpitoon ja toiminnan jatkumiseen.

Tukia toimintaan on onneksi saatu. Vuosi sitten Aitomäkeen myönnettiin yhdistysten koro­natukea, joka pelasti viime ja tä­män vuoden. Toimintaan on saatu myös avustusta kaupungilta. Ilman niitä avustuksia toiminta tyssäisi nopeasti. Myös JEV-säätiöltä on saatu melkein joka vuosi avus­tusta.

Tänä kesänä Aitomäessä oli toista kertaa kaksi luovan lavan leiriä. Ensimmäisellä leirillä oli 22 lasta ja toisella kymmenkun­ta. Valtaosa asuu lähialueella. Maiju Laurila toimi leirin ve­täjänä apunaan leiriohjaajat. Leirejä varten yhdistys sai apu­rahaa Kymin 100-vuotissäätiöl­tä.

– Esitykset olivat upeita, Jan­ne kehuu.

– Tänä vuonna ruoat tilattiin valmiina Polven Juustolasta. Viime vuonna tehtiin talkoil­la ruoat itse ja minäkin väänsin makaronilaatikkoa, jännittäen että miten se muksuille maistuu, Janne naurahtaa.

Yhdistys kokee, että oli Kou­volan kaupungilta todella iso kädenojennus, että Nuorisoseu­rantalolle saatiin kesätyöntelijä, joka on pitänyt paikkoja kun­nossa. Hän oli mukana myös Luovan lavan-leireillä.

– Toivottavasti tulee ensi vuonnakin.

Koko kylän asialla

Aitomäen Nuorisoseura hoi­taa myös kyläyhdistyksen teh­täviä. Koettiin, että Nuorisoseu­ralla on jo sen verran aktiivista toimintaa, että tulee turhia pääl­lekkäisyyksiä, jos kaksi saman­tyylistä yhdistystä toimii saman katon alla.

Jokaiselle pyritään Nuoriso­seuran johtokunnasta etsimään mieluisa homma, jossa men­nään omat vahvuudet ja mielen­kiinnot edellä.

Vaikka kyse on Nuorisoseu­rasta, ja osa väestä on jo iäk­käämpää, niin kylällä koitetaan miettiä pitkällä tähtäimellä toi­mintaa, että saadaan nuoria mu­kaan toimintaan tuomaan jatku­vuutta.

– Olisi todella hienoa, jos johtokuntaankin saataisiin joku nuorison edustaja, Janne toteaa.

Aitomäessä on myös aktiivis­ta Martta-toimintaa ja heillä on paljon omia tapahtumia. Toinen suosittu porukka on metsästys­seura.

– Hirvijahtiin lähtee paljon kyläläisiä ajomiehiksi, vaikka eivät seuraan kuuluisikaan.

Iloa ja menoa

Aitomäessä on paljon aktiivi­sia puuhamiehiä- ja naisia. Jan­ne itse on asunut Aitomäessä perheensä kanssa 13 vuotta.

Vaimo Eeva on kotoisin Kar­hulanjärveltä, joten kylä oli tut­tu heille jo entuudestaan.

– Minut otettiin heti hyvin vastaan kylällä, sulavasti sujah­din joukkoon. Koen, että täällä asuu tosi mukavaa porukkaa. Kylässä koetaan tietynlaista ko­tiseutuylpeyttä. Itsellenikin on tullut sama tunne. Olen kotoi­sin Kouvolan Mielakasta, mut­ta melkein tulee jo sanottua, että olen kotoisin Aitomäestä, Janne toteaa.

Kylän lapset käyvät pääasial­lisesti koulussa ja päiväkodissa Utissa, jonne ei ole matka eikä mikään. Kirjastoauto käy kyläl­lä, jota pidetään mieluisana asi­ana.

Luistelualueen huonokuntoi­nen kaukalo on purettu pois, ja nyt kentän jäädytys hoidetaan talvisin omalla porukalla.

– Tässä on erityisen aktiivi­sena toimijana ollut Matti In­keröinen. Ilman häntä, ei var­maan luistelut onnistuisi. Monta kertaa kävi niin, että olin tulossa itse jäädyttämään, niin Matti oli jo ehtinyt hoitaa homman.

RRT-alue on mietityttänyt, kuinka paljon se tuo melua ja muuttaa maisemaa.

– Kyllä sieltä kilkatus kuuluu. Saati sitten kun toiminta alkaa. Mutta ehkä sekin muuttaa ää­nimaisemaksi, jota ei enää edes ajattele sen kummemmin. Ehkä se tuo kaupungille jotain hyvää, ja jos ei niin tulipahan kokeil­tua. Ei kannata käyttää energiaa murehtien asioita, joille ei itse voi mitään, Janne miettii.

Hän toteaakin, että on parem­pi mennä positiivisella ajatus­mallilla eteenpäin.

Nyt on toki ollut vähän kurjat ajat, mutta niistäkin pitää koit­taa tehdä paras mahdollinen, eikä vaipua synkkyyteen.

Lisää elämää kylälle tuo eläinlääkäriasema Aitovet.

– Sieltä kumpuaa hyvä fiilis. Asiakkaita tuntuu liikkuvan mu­kavasti, Janne toteaa.

Aitovet

AitoVet on yksityinen, ket­juun kuulumaton eläinlääkäri­asema Kouvolan Aitomäessä hyvien kulkuyhteyksien varrel­la, maaseudun rauhassa.

Eeva Ala-Krekolan perheen 10-vuotias Noppa-koira on tullut AitoVetille hoidettavaksi.

AitoVet Oy tarjoaa eläinlää­käripalvelut niin pien- kuin suu­reläimillekin.

AitoVetin omistajina toimivat eläinlääkäri Tuulikki Castrén ja klinikkaeläinhoitaja Katja Väkiparta.

Suureläinklinikalla työskente­lee kolme eläinlääkäriä, kengit­täjä ja kolme hoitajaa.

Pieneläinklinikan puolella on neljä eläinlääkäriä ja tarpeen mukaan kuusi hoitajaa, sekä kaksi fysioterapeuttia, joista toi­nen hoitaa myös hevosia. Katja työskentelee molemmissa ta­loissa.

Käytössä on kaksi rakennusta. Suureläinten puoli on AitoVetin oma, uusi rakennus. Pieneläin­puolella vanhalle kouluraken­nukselle riitti pelkkä pintare­montti.

Pihalla on hevosille juoksu­tuskenttä, missä on asfalttia ja pehmeää pohjaa, ja valot jotta sitä voidaan käyttää pimeällä­kin.

Uusille tiloille oli AitoVetillä selkeä tarve. Uuden rakennuk­sen autotallikin muutettiin pian sairaskengittäjän tilaksi.

– Teemme myös tallikäynte­jä, esim.Kouvola – Kotka – Ha­mina – Lappeenranta-akselilla. Tähystin ei liiku, mutta lähes muut tarvikkeet kulkevat mu­kana. Hoitaja on mukana, joka nopeuttaa toimintaa ja eläinlää­käri voi keskittyä eläimen tutki­miseen, Katja kertoo.

AitoVet sijaitsee kauniissa ympäristössä. Pihasta pääsee lemminkin ollessa hoidettavana vaikka pienelle kävelylle tuo­hon maalaismaisemaan.

  • Laura Parkko
Jaa artikkeli: