fbpx

Vuosisata sanomaa

Kuusankosken seurakunnan 100-vuotisjuhlanäyttely Lähetystyö ennen ja nyt oli esillä marras-joulukuussa Kuusankosken seurakuntakeskuksessa.
Seurakunnallisesti Kuusankoski kuului osittain Iittiin, osittain Valkealaan. Kymin puolella ja Voikkaalla kuuluttiin Valkealan pitäjään.
Kinnaksessa, keväällä 1893, tehtaan työmies Herman Nurmisen asunnon portailla istui muutamia vaimoja. He keskustelivat lähetystyöstä. Lopulta päätettiin perustaa lähetysompeluseura.
Lähetyksen kesäjuhlat alkoivat vuonna 1900. Nykyisen Kuusankosken alueella oli puhujavieraita vuonna 1859 perustetusta Suomen Lähetysseurasta. Kuusankosken seurakunnan Lähetysyhdistyksen juuret ulottuvat vuoteen 1908. Se aloitti Kymintehtaan, Kuusankosken ja Voikkaan lähetysyhdistyksenä.
Matti Saikkonen sai iäisyyskutsun vuonna 1912. Hän oli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Vuonna 1914 perustettiin erillinen lasten osasto. Vuonna 1915 lähetysyhdistyksen lähetti, opettaja Ella Myllylä aloitti työskentelynsä Kiinassa.
Samana vuonna yhdistys oli yksi suurimmista maaseudun lähetysyhdistyksistä. Yhdistys ajoi aktiivisesti oman seurakunnan perustamista Kuusankoskelle.
Yhdistys jatkoi aina vuoteen 1992. Se purettiin tarpeettomana, kaikkien maamme evankelis-luterilaisten seurakuntien ollessa Suomen Lähetysseuran jäseniä.
Ella Myllylä syntyi 1884. Hän toimi muun muassa kansakoulun opettajana Kuusankoskella. Kiinassa hän teki vuosina 1915-23 ja 1925-29 nais- ja koulutyötä useilla lähetysasemilla.
Luoteis-Hunanissa oli levotonta 1920-luvun loppupuolella. Ellan lähetystyön loppuvaiheet olivat hyvin traumaattisia. Tajungin lähetysasema jäi useiden keskenään taistelevien rosvojoukkojen välienselvittelyn keskelle. Asemallekin hyökättiin.
Eristys ulkomaailmasta aiheutti pulaa rahasta ja ruoasta. Loppuunuupuneena Ella Myllylä irtisanoutui jo Kiinassa. Virallisesti ero myönnettiin vasta Suomessa.
Kuusankoskelainen lehtori Ulla Nenonen oli yksi Suomen pitkäaikaisimpia lähetystyöntekijöitä. Yli 50 vuotta Namibian alueella palvelleena Ulla koki itsenäistymisen Etelä-Afrikasta.

Esineistöä oli esillä eri maista.

Nykyaikaan

Kuusankosken seurakunnan nimikkolähettejä, -kenttiä ja kohteita esiteltiin.
Raamattuja on painettu Kiinassa, Nanjingin raamattupainossa 135 miljoonaa vuoden 1987 jälkeen. Kiinalaisen kirkon vahvistumista tuetaan kiinan erityishallintoaluuelta, Hongkongista käsin.
Nummelan perheelle, Marille, Danielille, Emmalle, Aadalle ja Onnille, Japani on tullut tutuksi.
Intiassa lähetetään joka viikonloppu maithilinkielisiä Nav Sandesh -radio-ohjelmia. Kielellä on puhujia Intiassa noin 25 miljoonaa.
Sanna Auvinen ja Veikko Huhta työskentelevät Gaboronessa, Botswanassa. Heillä on mukana Onni.
Israelissa, Ukrainassa ja Venäjällä tehdään juutalaistyötä. Kiinnostuneita juutalaisia johdatetaan kristilliseen uskoon.
Pakistanissa kristittyjä on pari prosenttia, lähinnä entisiä kastittomia. Peshawarin hiippakunnan evankelioimistyötä tuetaan lähellä Afganistanin rajaa.
• JK

Kimonoon pukeutuneesta nukesta tulee nopeasti mieleen Japani.
Papua-Uudesta Guineasta ovat keihäät, atraimet ja pienen pojan mela.

Artikkelikuva: Botswanan esittelyn luona oli nukkeja.

Jaa artikkeli: