Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Westin palkittu

 Eatnameamet – Hiljai­nen taistelumme -do­kumenttielokuva voit­ti sunnuntaina 14. maaliskuuta Tampereen elokuvajuhlilla Kir­kon Mediasäätiön palkinnon, sekä elokuvajuhlien yleisöpal­kinnon.

– Minulle nämä kaksi palkin­toa merkitsevät sitä, että ihmi­set välittävät ja tukevat saame­laisia. Palkinnot symbolisoivat rakkautta, jota tunnen lukuisten yhteydenottojen ja lämpimän palautteen kautta. Ihmisissä on voimaa, ja se voima on tullut esille ja konkretisoitunut. Olen sydämeni pohjasta kiitollinen yleisölle, sekä Kirkon Media-säätiölle, kommentoi ohjaaja Suvi West.

Elokuvan tuotti oululainen Janne Niskala. Hänen tuotan­toyhtiönsä Vaski Filmi Oy on erikoistunut luovien dokument­tielokuvien tuottamiseen. Al­kuvuodesta elokuvan näytökset vetivät yleisöä Docpoint – doku­menttielokuvafestivaaleilla.

Tiedotteen mukaan elokuva pyörii tällä hetkellä elokuvate­attereissa Rovaniemellä, Kajaa­nissa, Hämeenlinnassa, Tornios­sa, Forssassa ja Kuopiossa.

Laajempi kotimainen levitys toteutetaan porrastetusti kevään aikana, mikäli mahdollista.

Saamelaistaustainen ohjaaja Suvi West käsittelee uusimmas­sa elokuvassaan Suomen valtion saamelaispolitiikkaa, saamelais­kulttuurin kadottamista ja saa­melaisten taistelua olemassa­olonsa puolesta.

Elokuva esittää saamelaisten uhaksi sen, että Suomen valtio omii loputkin maat sekä vedet, elinkeinot, kulttuurin, symbolit ja jopa identiteetin. Esimerkik­si Yhdistyneet kansakunnat ovat toistuvasti huomauttaneet Suo­mea saamelaisten kohtelusta.

Sosiaalisessa mediassa tu­lee vastaan ilkeää puhetta. Saa­melaiset pääsevät puhumaan mediassa lähinnä vain feikki­saamenpuvuista. Saamelais­ten elinkeinoa uhkaa kaivoste­ollisuus, jäämerenrata ja muut isot ympäristölle kyseenalaiset hankkeet.

Suvi West pureutuu saa­melaisten nykytilanteeseen ja tuntemuksiin. Ohjaaja yrittää löytää ratkaisuja parempaan tu­levaisuuteen.

Eatnameamet – hiljainen tais­telumme lupaa antaa äänen heil­le, joita ei kuunnella, vaikka kuinka lujaa he huutaisivat.

Monet alkuperäiskansat käy­vät samankaltaista taistelua ym­päri maailmaa, joten tarina on yleismaailmallinen.

Elokuvan käsikirjoittaja on Doavtter-Piera Suvi Máret/ Suvi West. Elokuvan kuvasi Anssi Kömi ja leikkasi Mar­kus Leppälä. Äänisuunnittelu on Pekka Aikion ja sävellykset Anthoni Hættan.

Ida-Maria Helander on Suomen Saamelaisnuoret SNN ry:n entinen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Elokuvassa seurataan Helanderin matkaa YK:n Indigenous Issues -tapahtumaan New Yorkiin vuonna 2019. Kuva Anssi Kömi / Eatnameamet.
Sodankylässä sijaitseva Kevitsan kupari- ja nikkelikaivos, kuva Anssi Kömi / Eatnameamet.
Vuotsossa sijaitseva pienempi kultakaivos, kuva Anssi Kömi / Eatnameamet.
Saamelaisen taiteilija-aktivistiryhmä Suohpanterrorin ja ympäristöjärjestö Greenpeacen järjestämä Red line -mielenilmaus Inarissa 2018. Mielenilmauksilla vastustettiin Jäämeren rataa, joka halkoisi valmistuessaan saamelaisten maita ja toisi muassaan metsähakkuita sekä lisäisi teollisia hankkeita alueella. Kuva Anssi Kömi / Eatnameamet.

Ohjaajasta

Suvi West on jokisaamelainen ohjaaja ja käsikirjoittaja. Suvi on kotoisin tenojokivarresta, Suvannon kylästä.

Hän on Venetsian Biennaa­leissa vuonna 2019 Suomea edustaneen Miracle Workers -kollektiivin jäsen, saamelais­tamiseen pyrkivän Siidaskuvla-kollektiivin jäsen, ja saamelais­ten pyhää lähdettä suojelevan Ellos Suttesája –ryhmän jäsen. Teoksissaan ohjaaja pohtii mui­den muassa henkisyyttä, luon­non oikeuksia ja yksilön paik­kaa yhteiskunnassa.

– Tämä elokuva on syntynyt henkilökohtaisesta kokemuk­sestani elää saamelaisena tässä maassa. Kerta toisensa jälkeen olen törmännyt meitä koske­vaan väärään tietoon, ennak­koluuloihin ja sortaviin raken­teisiin. Kansani ja kulttuurini käy hiljaista puolustustaistelua kiihtyvän kolonialismin myötä. Koin, että minun pitää muiden saamelaisten tavoin tehdä jotain tulevaisuutemme puolesta. Syn­tyi Eatnameamet-elokuva.

– Kertomus kolonialismista ei ole minun henkilökohtainen tarinani. Eikä se myöskään ole kenenkään toisen yksittäisen saamelaisen kokemus. Maiden vieminen, pakkosuomalaistami­nen, elämäntapamme tuhoami­nen ja oikeuksiemme kaventa­minen on koko Saamen kansaa koskeva yhteinen kipu. Tätä ta­rinaa ei voinut kertoa yksittäi­sen ihmisen kautta, se olisi ollut asian vähättelyä. Ihmisiä kuun­nellessani tajusin, että olimme käsittelemättömien traumojen kipupisteessä. Minulle Eatna­meamet on kollektiivinen hätä­huuto, ohjaaja kokee.

– Olen tehnyt elokuvaa rak­kaudesta kansaani ja Saamen­maata kohtaan. Meillä saame­laisilla on oikeus tulla kuulluksi, mutta myös suomalaisilla on oi­keus tietää saamelaisista ja ti­lanteestamme. Tieto lisää ym­märrystä, ja ymmärrys on lähtökohta kahden kansan tasa­vertaiselle yhteiselolle samassa maassa.

– Tietämättömyys ei ole ke­nenkään yksittäisen ihmisen syy, vaan se on sortavien ra­kenteiden vika. Kutsun katsojia lähtemään tälle matkalle ja as­tumaan hetkeksi saamelaiseen todellisuuteen, missä on pakko käydä hiljaista taistelua, mikä­li haluaa kulttuurin säilyvän myös tuleville polville, kertoo rakkaudella ja ystävällisyydel­lä Doavtter-Piera Suvi Máret / Suvi West.

Janne Kousa

Elokuvassa seurataan Saamelaiskäräjien presidenttiä (2015-2019) Tiina Sanila-Aikiota. Nyt Sanila-Aikio toimii Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtajana. Kuva Janne Niskala / Eatnameamet.
Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous talvella 2020. Kuvassa West haastattelee Saamelaiskäräjien jäsentä Asko Länsmania. Kuva Janne Niskala / Eatnameamet.
Suvi West Kuva: Katriina Haikala
Suvi West ja Anssi Kömi, Kuva: Katriina Haikala


Elokuvajuliste. Kuva Eatnameamet

Jaa artikkeli: