Yhteisöllistä asumista Mäntylässä

Valkealassa Palvelukeskus Mäntylässä tarjotaan Ikääntyvien tehostettua palveluasumista.

 Mäntylässä on 27 asu­kasta ja siellä on henkilökunta pai­kalla ympäri vuorokauden. Yksikön koko tuo lisää yh­tenäisyyttä ja hoitajat tulevat asukkaiden kanssa tutuiksi. Ma­rianne Munne on Mäntylän tii­mivastaava sairaanhoitaja.

– Meillä on täällä pieni kiva yksikkö. Meillä on kaksi tii­miä, ja osastoja on kaksi. Hen­kilökunta työskentelee molem­missa. Meillä on asukkaat tässä meidän kanssamme samoissa tiloissa, eletään arkea yhdessä heidän kanssaan.

Istumme Mariannen ja pal­veluesimies Sari Mattssonin kanssa henkilökunnan taukoti­lassa. Tila on avoin ja takanam­me muutamat asukkaista naut­tivat takkatulen lämmöstä. Osa asukkaista katsoo juuri televi­siosta tuleva Olympialaisia. Il­tapäivällä juodaan mitalikahvit.

Taukotila on samalla asuk­kaiden olohuone. Myös keittiöt ovat avoimia tiloja. Asuminen Mäntylässä on yhteisöllistä.

Jokaisella asukkaalla on oma huone, jossa on myös wc ja suihkutila. Omaiset ja asukas itse saavat sisustaa huoneen oman maun mukaisesti, jotta jo­kainen saa mieleisensä kodin. Talon puolesta kalusteita on sänky.

Mäntylässä pyritään pois lai­tosmaisuudesta, onhan talo kui­tenkin asukkaiden koti.

Korona on ymmärrettävästi. vähentänyt Mäntylässä järjes­tettäviä tapahtumia. Ennen juh­littiin sadonkorjuujuhlaa ja hal­loweeniakin. Mäntylässäkin odotetaan pa­luuta normaaliin arkeen. Juh­lien järjestäminen on tuonut myös henkilökunnalle kivaa vaihtelua.

– Ennen koronaa meillä kävi paljon erilaisia esiintyjiä. Nyt tämä viriketoiminta on hoitaji­en varassa. Paljon täällä tietysti edelleen tehdään, leivotaan yh­dessä ja ulkoillaan, Sari Matts­son kertoo.

– Meillä on nyt aika paljon hyväkuntoisia asukkaita. Joskus joku heistä saattaa lukea runoja ja muut kuuntelevat, Marianne Munne jatkaa.

Nyt pihapiiri on paksun lumi­kerroksen peitossa, mutta teras­sille pääsee kyllä haukkamaan happea. Sisäpihan ovi on kesäi­sin auki. Piha on aidattu, joten asukkaat pääsevät aina halutes­saan ulkoilemaan.

– Meidän pihapiirimme on todella kiva ja teemme paljon vieressä olevan Valkealakodin kanssa yhteistyötä. Pihalla meil­lä on kesällä kanoja ja lampaita. Keväällä ne todennäköisesti taas tulevat meitä ilahduttamaan. Pi­halla on kanahäkki, jossa on ol­lut kolme kanaa. Vanhan nave­tan päässä on lampaille aitaus, Sari Mattsson kertoo.

Valkealakoti on erillinen yk­sikkö, mutta piha-alueet ovat yhteisiä. Ennen koronaa Män­tylä ja Valkealakoti järjestivät myös viriketuokioita yhdessä.

Vieraat tervetulleita

Omaiset voivat käydä Män­tylässä tervehtimässä asukkai­ta. Ohjeena on, että he soit­tavat etukäteen ja kertovat tulostaan.

Hoitaja käy avaamassa ulko-oven ja ohjaa vieraat asukkaan omaan huoneeseen. Kesällä tietysti on mukava tavata ul­konakin.

Seurakunnan vapaaehtoiset ovat käyneet ulkoiluttamassa asukkaita korona-aikanakin. Hoitajat auttavat asukkaan valmiiksi ja vapaaehtoiset ot­tavat heidät ovelta mukaansa kävelylle. Joulukuusta helmi­kuuhun on pidetty taukoa, sil­lä lumihangessa pyörätuolin työntäminen on raskasta.

Keväällä monet asukkaista käyvät mielellään rantareitil­lä, jossa kulkee hyvä asfaltoi­tu tie. Siellä pääsee kulkemaan helposti rollaattorin avulla, tai pyörätuolillakin. Maanantaina asukkaat saivat Upseerin päiväkodin lasten te­kemät kirjat, joihin lapset oli­vat piirtäneet ja keksineet ta­rinoita.

– Kesällä päiväkodit vierai­livat pihalla paljon, hekin tyk­käsivät nähdä eläimiä. On kiva saada eloa tähän pihapiiriin ja vanhukset pääsevät näkemään lapsia. Eri ikäisten kohtaami­nen rikastuttaa elämää, Sari Mattsson toteaa.

• Laura Parkko