Maaliskuisena lauantaina, laatuaan ensimmäisenä, osui eteeni mahdollisuus mennä vieraaseen metsään.
Luontosuhteen ylläpitämisen terveellisyydestä puhutaan vaikka kuinka paljon. Vesipisaroita neulasten kärjissä kantavat havupuut ja muu metsänkauneus vaihtui kävelyn myötä rujoon näkyyn.
Salpausselänkadulta Savonkadun suuntaan olevalla metsäalueella oli vastassa auto. Tai pikemminkin rämä kehikko. Suuri osa materiaalia oli teillä tiettymättömillä. Kierrätykseen viemieni tölkkien päiväyksestä pystyi päättelemään, että autonrähjän luona on käyty aivan äskettäin. Jossakin vaiheessa on auton kylkeen lisätty spraymaalia.
Ihan helppoa ei metallisia osia ole raahata pois. Mutta miten auto on mahtanut edes joutua kyseiseen paikkaan? Rungon perusteella auton soveltuvuus metsätielle ei ole kehuttava. Näitä salaperäisiä autonrähjiä ja muuta romumetallia on ihan liian paljon ympäri maailmaa odottamassa kierrätystä.
JK
