Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Yrittää ei tarvitse yksin

Yrityksille löytyy monipuolisia tukiverkkoja.

Kaksi viimeistä vuotta on ollut melkoista myller­rystä, se ei ole yllätys kenellekään. Osalle korona-aika on tuonut ajankohtaiseksi yri­tyksen toiminnan kehittämisen, supistamisen, laajentamisen tai joissakin tapauksissa jopa päät­tämisen.

Valkealan Yrittäjät ry:n verk­kosivuilla kerrotaan yhdistyksen toiminnan tarkoituksena olevan jäsenkuntansa yrittäjyyteen liit­tyvien etujen valvonta, neuvon­ta, yhteiskuntaan vaikuttaminen ja yrittäjien yhteenkuuluvaisuu­den tunteen lujittaminen, sekä näihin liittyvien koulutus- ja harrastustarpeiden tyydyttämi­nen laadullisin palveluin talou­dellisesti kannattavasti.

Yhdistyksen puheenjohtaja Esa Vigrénin mielestä nyky­maailmassa on valttia, että yri­tyksellä on mahdollisuus teh­dä monenlaisia asioita. Etenkin maaseudulla yritystoiminta on sellaista, että täytyy olla monta tukijalkaa.

– Minusta on iso ongelma, ja yhteiskunnassa jonkinmoisena jarruna, että pitää olla joko yrit­täjä, tai palkansaaja. Hybridi­malli pitäisi olla matalammalla kynnyksellä. Nyt aika usein pe­lätään ihan aiheestakin sitä, että hankittaessa yrittäjästatus, puto­aa palkansaajan tukiverkostoista pois, Vigrén toteaa.

Pandemia-aika on kurittanut taloutta, ja monella on varmasti sukanvarret ja pääomat koluttu moneen kertaan. Moni yritys on varmasti ollut kovilla.

– Valkealan Yrittäjille ei ole tullut avunhuutoja. Onneksi on ollut yhteiskunnan tuet yrityk­sille. Toivon ja uskon, että mah­dollisimman moni on niitä hyö­dyntänyt. Suomen Yrittäjäjät ja Kinno ovat kiitettävästi infor­moinut näistä asioista, Vigrén kiittelee.

Lisää yrittäjiä mukaan yhdistykseen

Haasteena on, miten saada nuoret yrittäjät innostumaan yh­distystoiminnasta. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien koulutuksis­ta on paljon hyötyä ja etua.

– Tärkeintä minun mielestäni on toimia yrittäjien etujärjestö­nä, mutta arvokasta on etenkin verkostoituminen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen. Toki fyysistäkin puolta hoide­taan yhteisellä kuntosalivuorol­la. Yhdistyksen yrityksistä saa vertaistukea. Sieltä voi löytyä jopa yhteistyökumppaneita.

Vigrén on ollut yhdistyksen puheenjohtajana pari vuotta. Hän otti heti tavoitteekseen saa­da uusia aktiiveja yhdistyksen toimintaan.

– Olemme saaneet nyt jo mu­kaan hallituksen toimintaan kolme uutta jäsentä. Näen, että uusien toimijoiden kautta tulee myös uusia virkistäviä ideoita.

Sopeutumisen aika

Kouvolan Innovationin yri­tyspalveluiden yhteyspäällikkö Leena Gardemeister kertoi, mitä tuntoja korona-aika on he­rättänyt Kinnon asiakasyrityk­sissä

– Ensin tuli suuri huoli siitä, mitä tulee tapahtumaan. Kaikki oli niin epävarmaa. Alkoi nopea ja välttämätön sopeutuminen ti­lanteeseen. Koronatukien uuti­soinnin seurannasta tuli päivit­täistä.

Ilmassa oli aiheellista närkäs­tymistä siitä, että yhteiskunta voi sulkea tulohanat, mutta ei korvaa kuitenkaan täysimääräi­sesti menetyksiä.

Tilanteesta koettiin myös su­rua säästöjen häviämisestä. Niillä oli ajateltu ehkä kehit­tää yrityksen toimintaa, tai raha oli varalla tulevaisuutta varten. Joillakin yrityksillä on ollut iso­jakin menetyksiä.

Kohti uutta

Samalla heräsi uusien ideoi­den tuomaa innostusta. Yrittäji­en keskuudessa koettiin ylpeyttä siitä, että pärjätään vaikeinakin aikoina. Sen tyyppiset ihmiset, jotka ovat jo aiemmin tottuneet selvittelemään hankalia tilantei­ta, alkoivat aktiivisesti etsimään uusia toimintatapoja.

– Koettiin myös iloa yhteis­kunnan myöntämistä tuista. Ai­emmin kun on ollut taantumia, ne jätettiin täysimääräisesti yri­tysten korvattavaksi. Nyt oli mahdollisuus hakea ja saada koronatukia.

Yrityksistä löytyi kekseliäi­syyttä järjestellä asioita kus­tannustehokkaasti. Tilanne joh­ti joillain yhteistyöhön muiden yritysten kanssa.

Joillekin pandemia merkitsi myös liikevaihdon ja työmäärän suurta kasvua. Ihmisten viet­täessä enemmän aikaa kotona, alettiin remontoimaan ja sisus­tamaan, joka työllisti eri alan ihmisiä.

Joillekin tilanteesta seurasi päätös yrityksen toiminnan lo­pettamista ja suuntautumisesta esimerkiksi palkkatyöhön.

Asiantuntijat asialla

Kinno on vuoden 2020 ke­väästä lähtien aktiivisesti tu­kenut konkreettisesti erilaisten koronatukien hakemisessa ja tu­kitoimenpiteiden käyttöönotos­sa.

Kesästä 2021 lähtien toimen­piteet ovat jo suunnattu yritys­ten toipumiseen ja liiketoimin­nan kasvattamiseen esimerkiksi antamalla asiantuntija-apua.

Tässä apuna on Kymenlaak­son Liiton rahoittama XAMK:n, Kinnon ja Cursorin yhteinen Yrittäjän Tukiverkko 2.0 hanke, josta yritys voi saada maksuton­ta asiantuntija-apua.

– Asiakkaan kannattaa olla yhteydessä Kinnon yritysneu­vontaan, koska silloin voimme tarkistaa, onko juuri tällä toimi­alalla tai tässä tilanteessa ole­valle yritykselle tarjolla jotain sellaista tukielementtejä, jotka voivat merkittävästi parantaa yrityksen toimintaedellytyksiä.

Tyypillisesti neuvontaan yh­teyttä ottavat yrittäjät kysyvät­kin rahoitukseen, omistajan­vaihdokseen tai uusien tilojen hankkimiseen liittyviä asioita. Hankinta-asiamiehen palvelu on erittäin suosittua ja sillä rin­tamalla tapahtuu koko ajan.

Maatalousyritysten kannattaa olla nyt syksyllä hereillä, sil­lä niille on tulossa hyvä tarjo­us. Tukimahdollisuudet liittyvät vähähiilisyyteen siirtymiseen. Tietoa asiasta on tulossa lähi­viikkojen aikana.

Syyskuun alussa Kinnon yri­tysneuvontatiimissä aloitti DI Jarpo Vesala Kansainvälisty ja kasva digitaalisesti hankkeen projektipäällikkönä. Nyt kan­nattaa kaikkien digitaalista ym­päristöä hyödyntävien yrittäjien olla häneen yhteydessä.

Kinnon yritysneuvonta pal­velee aina alkavista yrittäjistä omistajanvaihdosta suunnittele­viin yrityksiin.

– Tämän johdosta meille tär­keintä on aina kuunnella tarkasti mitä palvelua käyttävät henkilöt itse toivovat ja haluavat.

Ratkaisuja löytyy varmasti, koska Kinnossa on oman henki­lökunnan lisäksi laaja kumppa­niverkosto.

– Meidän palvelumme käyt­täjä on ihminen. Vaikka on mis­tä palvelusta kyse, niin kyse on ihmisen palvelemisesta. Tar­peen arviointi tapahtuu asiakas­ta kuunnellen ja kunnioittaen, Gardemeister toteaa.

  • Laura Parkko
Jaa artikkeli: