fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Yrittäjiä on suuri osa työvoimasta

Timo Lehmusmetsä puhui Yrittäjyysiltapäivässä yrittämisen tulevaisuudesta. Hän luottaa suomalaisiin nuoriin ja heidän mahdollisuuksiinsa.

Timo Lehmusmetsä Kinnosta oli saanut pohdittavaksi yritystoiminnan merkityksiä nyt ja tulevaisuudessa.

Hän totesi alkuun tavanneensa nuoria enemmän harrastusten parissa urheilukentällä tai teatterissa kuin päivätyössään. Hän neuvoo ja auttaa parhaansa mukaan aloittavia yrittäjiä. Yleensä tavoite on hyvä alku yritykselle. Joskus paras lopputulos yhteisille pohdinnoille voi olla sekin, että yritys ei aloita ollenkaan.

Timo kertoi, että Suomessa on noin 2,6 miljoonaa työpaikkaa. Niistä 1,5 miljoonaa on yrityksissä, kun huomioidaan maa- ja metsätalous.

Yrityksiä on noin 300 000. Siitä 93 prosenttia on mikroyrityksiä, joissa on yrittäjän lisäksi enintään yhdeksän työntekijää. Yksinyrittäjiä on 13 prosenttia. Siihen mahtuu paljon muutakin kuin kirvesmiehiä ja kampaajia. Suuryrityksiä on noin 500.

Hyväosaisia muutoksessa

Timo Lehmusmetsä muistutti, että suurin osa suomalaisista on hyväosaisia. Hyvinvointia lisää se, että tuodaan halvalla ruokaa ja raaka-aineita muualta ja viedään puolestaan pitkälle jalostettuja tuotteita ja osaamista.

Hän varoitti ihan kaikkea uskomasta. Maailma muuttuu ja digiloikkia tehdään, mutta jatkossakin tarvitaan ruokaa, vaatteita, koti, viihdettä ja terveyttä. Digitalisaatio vie työpaikkoja, mutta tarjoaa uusia. Jo lukiolaiset ovat maailman mittakaavassa korkeasti koulutettuja. Muutos on siis suomalaisille enemmän mahdollisuus kuin uhka.

Timo vitsaili, että lasten tekeminen on helppoa, vaikka vaimo voi olla toista mieltä. Sitä suomalaiset eivät tunnu osaavan. Digitalisaatio helpottaa työvoimapulaa, joka laajenee monille aloille, kun ikäluokat yhä pienenevät. Osa yrittäjiksi aikoneista on perunut aloituksen, kun on saanut houkuttelevan työtarjouksen.

Eniten uusia elinkelpoisia yrityksiä syntyy ikäihmisille suunnattaviin palveluihin. Tarkoituksenmukaista on viivyttää laitoksiin siirtymistä.

Ruokaa ja suojelua

Maatilojen määrä on Suomessa puolittunut 2000-luvulla. Tilakokojen kasvu on vielä ymmärrettävää, mutta se ei ole, että viljelyalat vähenevät samalla, kun maailman väestö kasvaa. Ruoka alkaa loppua, joten tuottamiseen pitää panostaa enemmän.

Kiina esimerkiksi tarvitsee nyt ruokakuljetuksia, sillä sikarutto on tappanut kaksi kolmasosaa karjasta. Kouvola voi toimia ekologisimman kuljetustavan lähtöpisteenä.

Suomessa on jo panostettu vihreään teknologiaan. Kiinassa ja Intiassa on pian pakko siirtyä samaan suuntaan. Timo Lehmusmetsä muistutti, että tehtaat Kauko-Idässä saastuttavat, kun niissä valmistetaan meille muun muassa edullisia muotivaatteita.

Nykyinen talousajattelu perustuu ikuiseen kasvuun. Timo sanoi, että suomalaiset ovat käyttäneet luonnonvaransa jo huhtikuussa. Haasteet kasvavat, kun Aasiassa ollaan samalla tasolla.

Vaihtoehtoja

– Nuoret osaavat jo ajatella isosti, globaalisti, Timo Lehmusmetsä uskoo. Hän kertoo, että nuoret saattavat yritystä perustaessaan löytää yhteistyökumppaneita eri puolilta maailmaa.

Timo kävi pikaisesti läpi yrittämisen teknisiä vaihtoehtoja, joista tapahtumaa tukeneiden pankkien edustajat jatkoivat myöhemmin talousasioiden ohella. Nordeaa edustivat Sanna Kettunen ja Kristiina Launikari ja OP Kymenlaaksoa Heli Sahlman-Mäkelä ja Heidi Tommola.

Timo totesi, että vaihtoehtoja yrittämisen muodolle on tullut lisää. Kevytyrittäjyys on vaihtoehto omalle kirjanpitäjälle tai työosuuskunnalle. Sen Timo luokitteli lähinnä markkinointisanaksi, joka hämärtää yrittämisen rajaa. Franchising on kokonaan eri malli. Siinä yrittäjä ostaa valmiin konseptin ja sitoutuu siihen ja provisioiden maksamiseen.

Timo kertoi, että valmis yritys pysyy todennäköisimmin pystyssä ja hyvä pohjatyö palkitaan. Hän kannusti nuoria toteamalla uskovansa, että he pärjäävät tässä maailmassa. Mahdollisuudet kasvavat. Kannattaa opiskella kieliä ja osallistua yrittäjyyskursseille.

Heittäytymistä

Päivi Parkkonen oli keksinyt oivaltavan taukojumpan Timon esityksen jälkeen. Kannatti olla ensimmäinen vapaaehtoinen, niin pääsi selvästi helpommalla. Muuttumisleikin tarkoitus oli katkaista liian pitkä istuminen ja haastaa heittäytymään.

• A&S

Jaa artikkeli: